Tulevan hallituksen koetinkivet: Venäjä ja verounioni

Suomen seuraava hallitus joutuu tekemään suuria ulko- ja talouspoliittisia linjanvetoja. Ukrainan kriisillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia ja paineet euroalueen muuttamisesta verounionin suuntaan kasvavat.

Eduskuntavaalit 2015
Eu maiden päämiehiä.
Ukraina ja eurokriisi työllistävät EU-johtajia vielä pitkään.Emanuel Dunand / EPA

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu epämiellyttävään asemaan EU:n ja Venäjän välisessä ulkopoliittisessa kriisissä. EU on pikku hiljaa tiukentanut pakotetoimia. Venäjän vastapakotteet ovat lisänneet Suomen talousahdinkoa ja uudet sanktiot olisivat myrkkyä monille yrityksille.

Ukrainan lisäksi EU:n ulkorajojen lähettyvillä on vakavia konflikeja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Syyria on uudenlainen turvallisuusuhka, joka on luonut vakavan pakolaisongelman. Saksa ja Ruotsi ovat ottaneet vastaan valtaosan sotaa Eurooppaan paenneista syyrialaisista, ja toivovat, että Suomen kaltaiset maat kantaisivat enemmän vastuuta EU:ssa.

Kauppapolitiikan puolella neuvotellaan jättimäisestä vapaakauppa-alueesta EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Suomen hallituksen on lerrottava mielipiteensä tästä TTIP-sopimuksesta.

Talouskriisi on lisännyt tarvetta syventää euromaiden yhteistyötä. Euromaat tarvitsisivat tehokkaampia puskureita talouden heilahteluja vastaan. Yksi keinoista olisi verounioni, verotuksen yhtenäistäminen.

– Euroalueen tiivistäminen ja lisääntyvä yhteisvastuu, ne ovat suuria haasteita tulevalle hallitukselle, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.

Ranskan rooli EU:ssa voi heikentyä

Euroopassa on tänä vuonna useita vaaleja, joista varsinkin Britanniaa pidetään tärkeänä koko EU:n tulevaisuuden kannalta. Konservatiivien vaalivoitto saattaa johtaa kansanäänestykseen EU-jäsenyydestä.Tuoreimpien mittausten mukaan enemmistö briteistä haluaisi pysyä EU:ssa.

Poliittinen kulttuuri ja sitä kautta puoluerakenteet ovat muutostilassa kaikkialla Euroopassa. Aunesluoma nostaa esiin varsinkin Ranskan, missä sisäpoliittinen kriisi voi vaikuttaa maan asemaan EU:ssa. Ranskan äärioikeiston suosio on kasvanut, mutta muut puolueet eivät halua yhteistyötä sen kanssa.

– Euroopan kannalta pahin uhka Ranskassa on heikko hallitus, joka ei voi ottaa EU-asioissa vetovastuuta, Aunesvaara sanoo.

Hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen, julkisen talouden kestävyys ja maahanmuutto ovat aiheita, jotka puhuttavat kaikkialla ja jotka ovat EU:ssa koko ajan enemmän esillä.

– Muutokset ovat suuria je ne heijastuvat politiikkaan eri maissa vähän eri tavoin, mutta kyllä Euroopan tämänhetkinen tilanne on tietyssä mielessä samantyyppinen pohjoisesta etelään ja idästä länteen, Aunesluoma sanoo.

Euroopan vaalit 2015:

Britannia: 7.5.

Edellisissä vaaleissa kumpikaan johtavista puolueista ei saanut enemmistöä parlamenttiin. Hallitusvastuun ottivat konservatiivit ja David Cameronista tuli pääministeri. Konservatiivit saivat lähes sata uutta paikkaa, työväenpuolue menetti 91 paikkaa. Mittaukset ennakoivat konservatiiveille ja työväenpuoluelle tiukkaa kisaa. Britannian eroa EU:sta ajava UKIP on niistä selvästi jäljessä. Cameron sanoo haluavansa toisen pääministerikauden, mutta jättää puolueen muiden hoteisiin 2020.

Puola: 10.5. / lokakuu

Presidentti valitaan toukokuussa suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi. Nykyisellä presidentillä Bronisław Komorowskilla on useita haastajia. Syksyllä valitaan edustajat parlamenttiin. Edellisissä vaaleissa Puola sai kansallisfoorumin ja kansanpuolueen yhteishallituksen. Mielipidemittauksissa nämä puolueet kilpailevat keskenään ja ovat selvästi muita puolueita edellä.

Turkki: 7.6.

Oikeus- ja kehityspuolue yrittää varmistaa neljännen peräkkäisen valtakautensa. AK-puolueen uusi johtaja Ahmet Davutoğlu pyrkii Recep Tayyip Erdoğanin tilalle pääministeriksi. AK:n haastaja on Republikaaninen kansanpuolue CHP. Oppositio vaati viime kesänä ennenaikaisia vaaleja ja Turkissa oli laajoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia.

Tanska: viimeistään syyskuussa

Nykyinen Helle Thorning-Schmidtin sosiaalidemokraattien ja sosiaaliliberaalien hallituskoalitio joutuu koetukselle, kun sitä haastavat puna-virheät ja konservatiivit.

Portugali: 11.10.

Hallitseva keskusta-oikeistokoalitio yrittää hakea jatkokautta. Opposition sosiaalidemokraattinen PS on kuitenkin ollut mittauksissa johdossa. Oikeistolainen päähallituspuolue PSD on ollut useita prosenttiyksikköjä PS:ää jäljessä.

Sveitsi: 18.10.

Vaaleissa valitaan liittokokouksen alahuoneen eli kansallisneuvoston ja kantoneja edustavan ylähuoneen jäsenet. Sveitsissä on laajopohjainen hallitus, jossa ovat sosiaalidemokraatit, liberaalit, kristillisdemokraatit ja kansanpuolueesta eronnut BDP. Hallituspuolueita yrittävät voittaa enekin oikeistopopulistinen kansanpuolue ja vihreät. Keskeinen vaaliteema on Sveitsi suhde EU:hun.

Espanja: joulukuu

Kaksi valtapuoluetta, konservatiivit ja sosialistit ovat saaneet varteenotettavat haastajat uusista puolueista, vasemmiston Podemosista ja oikeiston Ciudadanosista.

_Korjattu Portugalin tietojen osalta kello 21.20. _