Huono johtaja ja riidankylväjät pilaavat työyhteisön arjen - "alamaisuus käsitteenä on mennyttä aikaa"

Oma työyhteisö voi olla työntekijälle siunaus tai kirous. Omalla toiminnallaan voi kuitenkin vaikuttaa työhyvinvointiinsa paljon.

terveys
Nainen pitää päätään työpöytäänsä vasten. Taustalla tietokone auki.
Yle

Työmaailmasta on tullut entistä hektisempää. Resurssit pienenevät. Risaisemmalla ja rikkonaisemmalla pitäisi saada enemmän aikaiseksi.

Kun ihmisten käytös ja tapa suhtautua hankaliin asioihin muuttuu kyyniseksi, pitäisi hälytyskellojen soida työpaikalla.

Parannus saadaan aikaan kohentamalla työnjohtoa ja järjestelemällä työtä mielekkäämmällä tavalla.

– Ei ole enää nykypäivää johtaa töitä niin, että käsketään pitämään turpa kiinni ja hoitamaan tehtävänsä. Innostuneita ihmisiä saadaan niin, että arvostetaan työntekijöitä ja käydään aitoa vuorovaikutusta heidän kanssaan, työhyvinvoinnin ja johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistolta kertoo.

– Voisi sanoa, että alamaisuus käsitteenä on mennyttä aikaa.

Liikunnalla puhtia työterveyteen

Työmaailman muuttuminen näkyy siinä, että työhyvinvoinnilla tehdään entistä enemmän bisnestä. Ihmisille on räätälöity esimerkiksi erilaisia mindfulness-kursseja stressin hallintaan.

Osa kokeilee myös liikuntaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa on käynnistynyt Työhyvinvointiakatemiaa, jossa eri taustoista tulevien ihmisten työhyvinvointia kohennetaan liikunnalla ja muulla työn ohjauksella.

Hankkeen projektipäällikkö Annemaija Summanen kertoo, että liikunnalla parannetaan työntekijöiden elintapoja ja samalla parannetaan stressinsietokykyä. Työntekijöiden yhteiset liikuntaharrastukset voivat lähentää ihmisiä.

Liikuntaa suositaan työhyvinvoinnin parantamiseen, koska sen vaikutuksia on helppo mitata. Kuitenkin yhtä tärkeää on vaikuttaa muillakin keinoin työilmapiiriin.

– Tunteet ovat tärkeitä tänä päivänä. Tämänlainen neutraalius on yleistä esimiestyössä. Vuorovaikutteinen yhteys esimiehen välillä syntyy, että on positiivista tunnetta mukana. Tarkoitan tällä ihan elekieltä, kuten katsekontaktia ja hymyilyä, Manka puolestaan kertoo.

Nuoret kaipaavat usein sparrausapua

Kun työmaailma on koventunut, ei helppoa ole myöskään johtajilla ja esimiehillä. Esimiehen päätehtävä olisi varmistaa, että muiden työ sujuu. Työpaikalla on kuitenkin useita eri elämäntilanteessa olevia ja eri taustan omaavia ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet ja huolet.

Etenkin nuoret ja intoutuneet ihmiset eivät tunnista aina omia rajojaan ja kuluttavat itsensä sen vuoksi loppuun. Esimiehestäkin saatetaan odottaa liikoja.

– Nuoret eivät osaa työnteon pelisääntöjä, koska nuorilla ei ole vielä kehittynyt työelämätaitoja. Siitä esimiesten pitäisi huolehtia, Manka kuvailee.

– Vanhemmat tietävät miten työtä tehdään. He tykkäävät tuoda itsenäisesti uusia ideoita ja organisoida työtä itsenäisemmin ja tehdä työtä omaan tahtiin omalla tavallansa.

Toisaalta kokenutkin työntekijä voi stressaantua jatkuvista muutospaineista työpaikalla. Kykyä sietää muutoksia voidaan parantaa positiivisella vaikuttamalla työn mielekkyyteen.

– Kaikkia sukupolvia yhdistää se, että ilmapiiri on se voimavara ja lähtökohta kaikille.

Syyllisen etsiminen on väärä tapa lähestyä ongelmaa

Marja-Liisa Manka kertoo, että työn mielekkyyttä tulisi hakea omasta osaamisesta ja voimavaroista. Yksinkertaistettuna työyhteisössä pitäisi tunnistaa yksilöiden vahvuudet ja saada luovuus kukkimaan sitä kautta. Negatiivinen mieliala lietsoo entisestään huonoa mielialaa.

Positiivinen suhtautuminen töihin ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei työpaikan ongelmiin tulisi puuttua. Työntekijän olisi pystyttävä kertomaan esimiehelleen, jos jokin ei toimi.

– Heikkoutta ei välttämättä uskalleta näyttää. Mieluummin ylimyydään itseään. Toiset jatkavat pidempään, mutta pidemmän päälle kaikilla tulee seinä vastaan. Lopulta tämä näkyy työn tuloksissa, Annemaija Summanen kuvailee.

Esimiesten taas tulisi pystyä tarjoamaan puitteet sille, että työ tuntuu turvalliselta ja sitä pystyy ennakoimaan. Mitä enemmän ilmapiiri tuntuu vaikealta ja hankalalta, sitä enemmän työn teko tökkii.

– Toiveikkuus on voimavara ihmisillä. Toiveikkuutta voi kasvattaa. Se on uskoa sitä, että voi vaikuttaa asioihin eikä kukaan ole ajopuu. Kun voi vaikuttaa asioihin, niin siitä voi saada voimaa ja vireyttä, Marja-Liisa Manka toteaa.