Merikotkien kuolemiin yllättävä syy: lyijymyrkytys

Lyijymyrkytys on yllättävän yleinen merikotkien kuolinsyy. Eviran ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksessa lähes sadasta merikotkasta joka kolmas oli kuollut lyijymyrkytykseen. Muiden lajien kohdalla näin laajoista myrkytyksistä ei ole viitteitä. Asiantuntijat ovat melko varmoja, että lyijy kulkeutuu merikotkan elimistöön metsästyksen kautta.

Kotimaa
Raippaluodossa hoidettu merikotka
Juha Kemppainen / Yle

Vielä pari vuosikymmentä sitten merikotkan pahimmat uhkaajat olivat ympäristömyrkyt PCB ja DDT. Nyt on havahduttu siihen, että merikotkia kuolee runsaasti lyijymyrkytykseen. Tuoreen tutkimustiedon mukaan vajaasta sadasta merikotkasta peräti joka kolmas oli kuollut lyijyn aiheuttamaan myrkytykseen.

Elämäntyönsä merikotkien kanssa tehnyt WWF:n Merenkurkun merikotkatyöryhmän aluevastaava Juhani Koivusaari on mykistynyt tuloksista.

– Jos kolmannes on diagnosoitu lyijymyrkytyskuolemiksi, niin se on huomattava määrä. En olisi odottanut, että se niin suuri osuus olisi, Koivusaari harmittelee.

Eviran erikoistutkijalle Marja Isomursulle ilmiö alkoi tulla tutuksi, kun hän ryhtyi tutkimaan merikotkia. Silti, kun tulokset valmistuivat, tuntui määrä isolta. Muilla lintulajeilla viitteitä näin massiivisista lyijymyrkytyksistä ei ole.

– Joskus on maakotkastakin löytynyt tällainen myrkytys – ja tänä vuonnahan meillä oli erikoisempi tapaus, kun Kuusamosta löytyi myrskylintu, joka oli sekin kuollut lyijymyrkytykseen. Toisaalta muita lajeja ei ole tutkittu niin systemaattisesti kuin merikotkia, Isomursu muistuttaa.

Myrkytykseen tarvitaan isohko määrä lyijyä

Asiantuntijat ovat melko varmoja, että lyijy kulkeutuu linnun elimistöön metsästyksen kautta. Kun merikotka syö vesilintuja tai muuta riistaa, imeytyy niiden saama lyijy merikotkan elimistöön. Lyijyä toki löytyy luonnosta myös muista syistä, mutta tutkija Marja Isomursun mukaan ei niin suuria määriä, että sillä myrkyttyisi.

Merikotka liitää taivaalla.
Luonnontieteellinen keskusmuseo

– Lyijyähän on käytetty teollisuudessa ja aikanaan polttoaineissakin. Pieniä määriä lyijyä kertyy oikeastaan kaikkiin eläimiin ja lintuihin pitkän ajan kuluessa, mutta myrkytys vaatii sen, että sitä tulee lyhyessä ajassa isohko määrä. Sen saa kaikkein ilmeisemmin riistalihaan koteloituneista hauleista tai hajonneista ammuksista.

Manner-Suomessa lyijyhaulien käyttö kiellettiin vesilintujen metsästyksessä jo 1996, mutta Ahvenanmaalla vastaavaa kieltoa ei ole. Lyijyyn kuolleita merikotkia on löydetty kuitenkin Vaasan korkeudelta asti, yksi jopa sisämaasta Pyhäjärveltä. Tätä saattaa selittää se, että varsinkin nuoret merikotkat lentävät talvehtimaan Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle, joskus kauemmaskin, esimerkiksi Baltian maihin.

– On ihan mahdollista, että kotka, joka on talvehtinut Ahvenanmaalla, saa sieltä lyijylastin ja nääntymällä sitten hitaasti kuolee, kun se palaa kevään puolella takaisin synnyinseuduilleen. Eli ei myrkytys tarkoita sitä, että lyijyt on saatu siitä omalta reviiriltä, vaan lähde voi olla kaukanakin, kertoo merikotkatuntija Juhani Koivusaari.

Kielto kaikille lyijyammuksille?

Vaikka vesilintumetsällä lyijyhauleja ei saa käyttää, muun riistan metsästyksessä lyijyammukset ovat sallittuja. Tutkija Marja Isomursu arvioi, että pari haulia riittää tappamaan kotkan. Tällaisen kuolettavan määrän lyijyjäämiä merikotkat voivat saada vesilintujen lisäksi haaskoista, pienriistasta tai metsään jätetyistä sisälmyksistä, arvioivat Isomursu ja Juhani Koivusaari.

– Jos nämä lyijymyrkytykset jostain syystä yleistyisivät vielä, niin se saattaisi vaikuttaa jo kotkakantaankin, Koivusaari sanoo.

Lyijymyrkytys aiheuttaa linnulle usein hitaan kuoleman. Lyijy vaikuttaa hermostoon, halvaannuttaa lihastoiminnan ja ruuansulatuskanavan sekä aiheuttaa anemiaa ja lopulta lentokyvyn menetyksen. Eviran tutkijan mukaan merikotkien kannalta oikea ratkaisu olisi kieltää lyijyammusten käyttäminen kokonaan.

– Paras keino olisi kieltää lyijyammusten käyttö kokonaan, koska kyllähän ne on vaarallisia myös muille eliöille ihan ihmisiä myöten. Muitakin vaihtoehtoja on, eikä se lopeta metsästystä, vaikka lyijyammusten käyttö kiellettäisiin, Marja Isomursu toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että lyijyammusten kieltäminen nousee aika ajoin keskusteluun, mutta mitään päätöstä siihen suuntaan ei olla tekemässä. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ministeriöstä kertoo, että lyijyhauleille vaihtoehtoiset teräshaulit ovat ongelmallisia muun muassa metsätalouden kannalta.

Muista Pohjoismaista Tanska on kieltänyt lyijyammusten käytön kokonaan. Norjassa oli aiemmin täyskielto, mutta tänä keväänä lakia muutettiin, ja lyijyhaulien käyttö on kielletty vain kosteikkoalueilla ja ampumaradoilla. Ruotsissa on käytössä sama malli kuin Suomessa.

Evira jatkaa merikotkien kuolinsyyntutkintaa. Tänä vuonna on tullut esiin kaksi uutta tapausta, toinen Maalahdesta ja toinen Porista.

Artikkelia korjattu 31.3. klo 13:15: Norja on tänä keväänä muuttanut lyijyhaulien käyttöä koskevaa lainsäädäntöään.