Kolmatta pyörää jojotetaan ystävyyden ja hylkäämisen välillä – yksin jääminen pelottaa

Ihmisellä, joka käyttää sosiaalisia taitoja kylmästi toisten ihmisten vahingoittamiseen, ei ole kehittynyttä empatiakykyä, sanoo psykologian professori Ari Kauniainen. Ilman empatiaa ei ole kykyä asettua kiusatun asemaan.

ilmiöt
Lapsen varjo asfaltilla
Sini Salmirinne / Yle

Psykologian professori Ari Kauniainen tarkastelee tyttöjen ryhmädynamiikan muodostumista ystävyyssuhteiden tuoman läheisyyden näkökulmasta.

– Niihin liittyy tietynlainen lojaalisuus. Tytöt jakavat salaisuuksia ja hankkivat best friend -tyyppisen läheisen ystävän.

Niin sanottu kolmen kopla on Kauniaisen mukaan erittäin otollinen maaperä tilanteissa, joissa tulee riitaa ja toraa.

– Silloin se kolmas pyörä on helppo laittaa sivuun. Ei suoranaisesti tai fyysisesti käydä päälle, vaan annetaan sen kolmannen ymmärtää, että sinun kanssasi ei enää olla. Jätetään hänet sillä tavalla ulkopuolelle. Tällainen kolmikko on myös erittäin altis väärinkäsityksille, ja loukkaamisen taustalla voi olla ajatus siitä, että joku ryhmästä on kertonut salaisuuden eteenpäin.

Tytöille kokonaan ulkopuolelle jääminen on rankkaa

Totaalinen yksin jäämisen pelko on psykologian professori Ari Kauniaisen mukaan eräs selitys tilanteeseen, jossa tyttö rimpuilee kiusaajien mukana.

Empiatian kehittyessä oikeaan suuntaa tulee ymmärrys, että en voi toimia näin, koska se väärin muita kohtaan.

Ari Kauniainen

– On huomattu, että kokonaan ulkopuolelle jääminen on tytöille hankalampaa kestää kuin se ryhmän tai ystävyyssuhteiden keskuudessa vallitseva epämukava tunne.

– Näissähän korostuu, että välillä se ulkopuolelle jätetty otetaan mukaan ja välillä jätetään taas ulkopuolelle. Siedetään kiusaajaa, joka antaa väillä ymmärtää, että pidetään yhtä ja kuulut joukkoon. Mutta sitten toisaalta on tilanteita, että jätetään pois. Poikien tapauksissa kiusattu on suurimmaksi osaksi ulkopuolella, häntä ei oteta mukaan.

Toisen vahingoittaminen esitetään jopa myönteisesti

Psykologian professori Ari Kauniainen käyttää termiä manipulatiivinen aggressio.

– Sehän on näissä tapauksissa jopa ovelaa, kun kätketään oma halu olla ilkeä. Eli voidaan ikään kuin muille antaa ymmärtää, että kerron totuuksia, miksi tuo ei ansaitse ystävyyttämme. Aggressioon liittyvä toisen vahingoittaminen esitetään jopa myönteisesti omissa tai muiden silmissä. Se on kuin suojamekanismi, jolla pidetään huoli ettei vahingoittaminen käänny tekijää itseä vastaan.

Näissähän korostuu, että välillä se ulkopuolelle jätetty otetaan mukaan ja välillä jätetään taas ulkopuolelle.

Ari Kauniainen

– Syrjinnän ja pois jättämisen takana voi olla myös kiukku ja loukkaantuminen. Loukattu minuus vaatii hyvitystä. Henkilön kehittymätön moraalikäsitys ei tunne empatiaa loukkaantumisen tilassa. Unohdetaan kuinka vahingoittavaa toisen hylkääminen on.

Psykologian professorin mukaan taitavalla ihmissuhteiden pelisilmällä varustettu ja muita vahingoittava ihminen määrittelee kuinka käyttäydytään.

– Yleensähän empatialla varustettu ihminen ymmärtää tekojen seuraukset. Kylmästi sosiaalisia taitoja ihmisten vahingoittamiseen käyttävän takana on jossain kehitysvaiheessa tapahtunut ongelma tai vaikeus, jolloin empatiaa ei ole kehittynyt riittävästi.

Huumorilla tai lihaksilla porukoihin – helppoa ei ole pojillakaan

Siinä missä tytöt kokevat asioita yhdessä, pojat puolestaan tekevät asioita yhdessä.

– Pojat arvostavat sellaista osaamista, joka liitetään urheilulliseen maailmaan tai pelaamiseen. On sanottu, että poikien ystävyyssuhteet ovat paljon löyhempiä. Heidän täytyy lunastaa paikkansa ystävyysporukoissa, vaikka huumorin keinoin. Pojalta voidaan odottaa tiettyjä asioita, joilla hän saavuttaa statusta ryhmässään, mainitsee Ari Kauniainen.

– Niillä pojilla, joilla näitä ominaisuuksia ei ole, on hankalampaa saavuttaa paikkansa. Joissain kehitysvaiheessa myös pojille pitäisi tulla ymmärrys, etteivät edellä mainitut seikat vaikutakaan ystävyyden muodostumiseen. Nähdään moninaisemmin ystävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Kaksi anonyymia nuorta seisoo asfaltilla.
YLE

Puuttuva empatia laittaa myös pojan asettamaan omat ajatuksensa etualalle.

– Omien tavoitteiden saavuttaminen laitetaan muun edelle. Empatian kehittyessä oikeaan suuntaan tulee ymmärrys, että en voi toimia näin, koska se on väärin muita kohtaan, sanoo Ari Kauniainen.

Kukaan ei pysty seuraamaan kenenkään käyttäytymistä

Psykologian professorin Ari Kauniaisen mukaan nuoret haluavat samaistua luokan suosituimpiin oppilaisiin. Heillä on jotain tavoiteltavaa.

Henkilön kehittymätön moraalikäsitys ei tunne empatiaa loukkaantumisen tilassa. Unohdetaan kuinka vahingoittavaa toisen hylkääminen on.

Ari Kauniainen

– Poikien joukossa sellaisia voivat olla he, joilla on jo äänenmurrosta ja lihasten kasvua. Heillä on näyttöä siitä, että he pärjäävät ja pystyvät. Tytöillä se on naisellisuutta ja verbaalisuutta. Muut kokevat, että näillä on jotain sellaista, jota hekin haluavat, ja silloin heidän toimintansa otetaan toiminnan pohjaksi. Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka kolmikossa tai ryhmässä toimitaan.

Oman lapsen kaveripiiri huolestuttaa aikuisia. Kauniaisen mukaan vanhemmilta vaaditaan vahvuutta ymmärtää mistä on kysymys.

– Pitää osata myös sanoa, että väärinkäytös ei ole sopivaa. Mutta me vanhemmat emme näe miten porukoissa toimitaan, pystymme vain joko toimimaan jälkikäteen tai ennakoimaan, jos kuulemme jotain. Olisi tärkeää tiedostaa, että lapsemme pystyvät ymmärtämään ongelman.

– Se, jolla on kehittynyt empatia, pystyy ymmärtämään tekojen seuraukset. Mutta aina on niitä, jotka eivät pysty asettumaan toisen asemaan, sanoo Ari Kauniainen.