1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kevään valo viiltää ja paljastaa – "Miksi minä en nauti tästä täysin rinnoin?"

Kevään aurinko ei ole kaikille energian ja ilon lähde. Toisia se vaatii suorittamaan, paljastaa kaiken ikävän ja vetää mielen maahan.

Kotimaan uutiset
Katunäkymä Hämeenlinnasta
Maarit Piri-Lahti / Yle

Kevätaurinko paistaa, räystäät tippuvat, pöly leijailee asunnossa ja paljastaa ikkunoihin talven aikana syntyneet sormen jäljet. Kaduilla on hiekkaa, pöly kirskuu hampaissa ja valo paljastaa kaiken.

29-vuotias opiskelija Anneli haluaisi sulkea verhot ja vajota sänkyyn.

– Kevät on todella ristiriitaista aikaa. Ajattelen talvella, kuten suurin osa suomalaisista, että onpa pimeää ja ankeaa ja kunpa aurinko paistaisi. Ja sitten joka vuosi yhtäkkiä se kevät tulee todella nopeasti. Pahinta on kontrasti. Yhtäkkiä suojaava pimeys on poissa ja huomaakin, kuinka syvällisesti se on vaikuttanut omaan päivärytmiin ja ajatuksiin siitä, että asioita voi tehdä verkkaiseen tahtiin ja ottaa kaikessa vähän rennommin. Se vertautuu talviuneen, joka katkeaa kuin veitsellä leikaten kun kevään ensimmäiset auringon säteet tulevat.

Kaikki muut varmaan juhlii iltakaudet kevään ensimmäisillä piknikeillä ja minä vaan nökötän kotona. 

Anneli 29-v.

Pari ensimmäistä kevät päivää Annelilla menee ihan hyvin ja aurinko ilahduttaa.

– Sitten siihen tulee mukaan väsymys ja kuormittavuus. Aurinkoon yhdistyy paljon vaatimuksia. Pitää hirveällä kiireellä suorittaa ja mennä kesää kohti. Ja pahinta on kuitenkin se kontrasti. Olen monesti ajatellut, että jos aurinko paistaisi ympäri vuoden, tällaista ei välttämättä olisi, Anneli sanoo.

– Siihen liittyy myös sosiaalinen paine. Yht'äkkiä ympärillä näkee vain iloisia ja virkistyneitä ihmisiä ja se jollain tavalla pahentaa omaa oloa entisestään, että minkä takia minä en nauti tästä täysin rinnoin? Tulee ajatuksia, että kaikki muut varmaan juhlii iltakaudet kevään ensimmäisillä piknikeillä ja grillien ääressä jossain tuolla jokirannassa pussikaljalla ja minä vaan nökötän kotona ja pänttään tenttiin.

Pidä huolta unestasi

Anneli ei ole ainoa, jolle kevät on vaikeaa aikaa. Myös Mikkelin Kriisikeskuksessa on todettu vuodenaikojen vaikutus mielialoihin.

– Osa meistä on kevään lapsia, on kesän lapsia, joku pitää syksystä. Keväästä erityisen vaikean vuodenajan voi tehdä sekin, että takana on pitkä, pimeä ja rankka talvi, uupumus ja väsymys, joka siten asettautuu kevääseen ja valon määrään. Voimavarat ovat vähissä, kaikki on paljasta, ja ensinhän keväässä on ympäristökin aika rumaa: on likaista, eikä ole värejä. Itsemurhiakin tapahtuu kyllä pitkin vuotta, mutta keväällä jossakin kohtaa näkyy tilastoissakin se, että mieli on ollut niin matalalla, että itsemurhien tekijätkin aktivoituvat, Mikkelin Kriisikeskuksen johtaja ja trauma- ja kriisipsykologi Sirpa Tapio sanoo.

Talvella lumi on mielettömän kaunista ja peittää alleen kaiken sen, mikä muuten olisi ikävää.

Anneli 29-v.

Samanlainen viesti kantautuu Mielenterveyden keskusliiton Mikkelin paikallisyhdistys Virike ry:stä.

– Meillä on täällä kohtaamispaikka, jossa tapaamme ihmisiä päivittäin. Tuntuu, että noin puolet ihmisistä kokee, että valon lisääntyminen helpottaa oloa, mutta toinen puoli kokee kevään vaikeaksi, toiminnanjohtaja Minna Juuti sanoo.

– Pimeys ja talven valo on paljon armollisempi kuin kirkas kevään valo, joka tulee ja näyttää kaiken. Värittömyys vaikuttaa mielialaankin. Talvella lumi on mielettömän kaunista ja peittää alleen kaiken sen, mikä muuten olisi ikävää. Keväällä ei vielä ole sinitaivasta, eikä keltaisia kukkia ja vihreää nurmikkoa. Olo alkaa helpottaa sitten, kun alkaa tulla elämää ja värejä ympäristöön, Anneli pohtii.

Valon lisääntyminen voi aiheuttaa myös esimerkiksi unihäiriöitä, jotka altistavat nopeasti alavireisyydelle.

– Jos asuu vaikka tosi valoisassa asunnossa, on vielä tietoisempi siitä, että aurinko tosiaan nousee seitsemältä ja on tosi valoisaa. Jos olet mennyt nukkumaan vaikka yhden-kahden aikaan, et saa riittävästi unta ja siitä muodostuu helposti kierre. Eikä edes tajua, että se kevätväsymys voikin johtua vain siitä, että päivärytmi on väärä, Anneli sanoo.

Apua puhumisesta ja lääkkeistä

Luotan siihen, että se tänäkin vuonna menee niin, että jossain vaiheessa kaikki vaan alkaa tuntua helpommalta.

Anneli 29-v.

Apua raskaaseen oloon on saatavissa. Tapio kehottaa keskustelemaan joko läheisten tai ammattilaisten kanssa.

– Kannattaa pohtia, että mikä omassa elämäntilanteessa on sellaista, että kevät on vaikea. Sieltähän saattaa löytyä joku tämmönen traumaattinen kokemus jostain keväästä, joka aina nousee pintaan seuraavan keväänä. Se voi olla niin kaukaakin, että sitä ei osaa edes yhdistää siihen oloon, joka keväällä tulee. Jos mieliala on kovin matala, sitä voi myös tasoittaa esimerkiksi ihan mielialalääkkeillä tai muilla hoidoilla.

– Suurin osa ihmisistä kuitenkin vaan menee eteenpäin sen kanssa ja sinnittelee. Se voi olla ihan hyvä vaihtoehto, että uskoo vaan itseensä ja toteaa, että tällainen minä olen ja kohta tämä olo taas helpottaa. Mutta jos se vaivaa elämää ja tuntuu, ettei enää jaksa, niin silloin löytyy erilaisia auttamismahdollisuuksia.

Annelille keväisestä väsymyksestä on tullut jo tuttu vierailija. Aika korjaa tilanteen ennen pitkää.

– Yleensä olo helpottuu touko-kesäkuun tienoilla, mitä lähempänä kevättalvea ollaan, sitä raskaammalta olo tuntuu. Luotan siihen, että se tänäkin vuonna menee niin, että jossain vaiheessa kaikki vaan alkaa tuntua helpommalta.

Annelin lempivuodenaika on syksy. Se tulee ennemmin tai myöhemmin.

Anneli ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Korjaus 31.3. klo 9.40 Jutussa haastateltu Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistys Virike ry:n toiminnanjohtajaa, ei Mikkelin mielenterveyden tuki ry:n paikallisyhdistyksen, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Lue seuraavaksi