Etelä-Pohjanmaa sulkee ovensa pakolaisilta ainoana maakuntana Suomessa

Seinäjoki aikoo ajaa alas pakolaisten kotouttamispalvelut syksyyn 2016 mennessä. Seinäjoelle on saapunut vuosien varrella etenkin myanmarilaisia ja kongolaisia, mutta tällä hetkellä poliitikot eivät halua kaupunkiin uusia pakolaisryhmiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainut maakunta, joka ei ota vastaan pakolaisia.

Kotimaa
Kongolainen Pancrace Ruzindana saapui pakolaisena Seinäjoelle 2,5 vuotta sitten. Hänen ryhmänsä jälkeen Seinäjoki ei ole vastaanottanut uusia pakolaisryhmiä.
Kongolainen Pancrace Ruzindana saapui pakolaisena Seinäjoelle 2,5 vuotta sitten. Hänen ryhmänsä jälkeen Seinäjoki ei ole vastaanottanut uusia pakolaisryhmiä.Pasi Takkunen/Yle

Kongosta Ruandaan paennut Pancrace Ruzindana on asunut perheineen Seinäjoella kaksi ja puoli vuotta. Viiden lapsen isä opiskelee nyt suomen kieltä ja kulttuuria Lapuan kristillisessä opistossa muiden maahanmuuttajien kanssa.

Maanviljelystä elantonsa saanut Pancrace lähti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pakoon Kongon demokraattisesta tasavallasta jo vuonna 1996. Perhe vietti Ruandan pakolaisleirillä peräti 18 vuotta. Leirivuosina perhe kasvoi vielä kolmella lapsella. Pancracen perhe ja reilut parikymmentä muuta kongolaista ovat viimeiset Seinäjoen vastaanottamat pakolaiset.

Valtion korvaukset eivät kata kuluja

Talouttaan tasapainottava Seinäjoen kaupunki katsoo, ettei sillä ole varaa ottaa uusia pakolaisia lähitulevaisuudessakaan. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus tarjosi Seinäjoelle viimeksi vuosi sitten toukokuussa 20 hengen kiintiöpakolaisryhmää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunta katsoi äänin 7-4, että kaupungilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa vastaan uutta pakolaisryhmää.

– Pakolaishuollon palvelut ikään kuin tulevat alas ajetuksi, sillä uusia ryhmiä ei olla näillä näkymin ottamassa. Toki kaupungin ja Ely-keskuksen välinen sopimus on edelleen voimassa, joten katsotaan, miten tilanteet mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvat, selvittää kaupungin sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko.

Miksi Suomessa muut keskisuuret kaupungit pystyvät ottamaan vastaan pakolaisia, mutta Seinäjoki ei?

– Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee.

Menoerän sijasta sijoitus paikkakunnalle

Seinäjoella on muun muassa työ- elinkeinoministeriön arvioiden mukaan tehty hyvää, lakisääteistä kotouttamistyötä pakolaisten kanssa. Ministeriö patistaakin eteläpohjalaisia kuntia yhteistyöhön pakolaisten vastaanottamiseksi. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia muun muassa Pietarsaaren ja Iisalmen seuduilta.

Seinäjoen vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo huomauttaa päättäjille, että pakolaiset voivat olla paikkakunnalle suuri voimavara muun muassa kansainvälisyyskasvatuksessa.

– Näkisin, että pakolaisten vastaanotto on toisaalta myös sijoitus paikkakunnan elämään, etenkin lasten ja nuorten elämään. Se kyllä madaltaa kynnystä tutustua ja toimia muiden ihmisten kanssa, ja varmasti monelle voi tulla kipinä pakolaisista kansainvälisyysasioihin. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, emme voi sulkeutua, Christina Piippo pohtii.

Afgaanit lähtivät, myanmarilaiset viihtyvät

Seinäjoelle on saapunut reilun parin vuosikymmenen aikana 185 pakolaista, joista 165 on ollut kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset pakolaiset tulivat vuonna 1993 Kosovosta ja seuraava ryhmä saapui 2001 Afganistanista. Myanmarin pakolaisia Seinäjoelle on tullut kolmessa ryhmässä vuosina 2006, 2009 ja 2011. Viimeiset kaksi kongolaisryhmää on saapunut vuosina 2011 ja 2012.

Kaupunkiin saapuneista pakolaisista merkittävä osa asuu edelleen Seinäjoella.

– Erityisesti myanmarilaisia on jäänyt, ja heitä on myös muuttanut Seinäjoelle Savonlinnasta ja Mikkelistä. Meillä on täällä on tosi hyvä myanmarilaisyhteisö. He auttavat toinen toistaan erilaisissa asioissa, kertoo kaupungin pakolaistyöntekijä Armi Itäpalo.

– Myanmarilaiset ovat hyvin ahkeria. He ovat kouluttautuneet täällä ja saaneet töitäkin. He myös hyödyntävät luonnonvarat. Koko perhe on valjastettuna esimerkiksi marjanpoimintaan heinäkuusta syysmyöhään. Lapset ja vanhukset jäävät kotiin perkaamaan marjoja, kun muut lähtevät metsään. He myös viljelevät ahkerasti kasviksia 4H-palstoilla, Armi Itäpalo kertoo.

Erityisesti afgaanit ovat muuttaneet pois Seinäjoelta. He ovat halunneet Suomen muiden afgaaniperheiden läheisyyteen.