Siesta saattaa vihdoin hiipiä suomalaisille työpaikoille

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen kertoi taannoin Kodin Kuvalehden haastattelussa, että ottaa työpaikallaan nokoset iltapäivisin. Kommentista virisi valtakunnallinen keskustelu, mutta vaikka päiväunista puhutaan, niitä ei töissä harrasteta.

ilmiöt
Ihminen päiväunilla kesken työpäivän.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Kun Juhana Vartiaisen haastattelu Kodin Kuvalehdessä vuonna 2012 käynnisti keskustelun työpaikkatorkuista, myös Työterveyslaitos päätyi kommentoimaan asiaa. Työterveyslaitos julkisti tiedotteen, jossa korosti, että lyhyet nokoset työpäivän keskellä on hyvä keino parantaa vireyttä ja muistia.

– Tuon keskustelun jälkeen ainakin median puolella on ollut kiinnostusta selvittää, voisiko nokosia ottaa myös päivätyössä. Mutta sellaista tietoa minulla ei ole, että olisi tullut työpaikkoja, jossa torkut olisi otettu käyttöön, kertoo psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.

Torkuista puhutaan, niitä ei oteta suomalaisella työpaikalla. Ei, vaikka tutkimusmaailma suoltaa tasaisin väliajoin tuotoksia, joissa puhutaan torkkujen puolesta.

– Meillä on vireydessämme 24 tunnin rytmin lisäksi 12 tunnin rytmi, ja meillä on ikään kuin biologinen tilaus nokosille alkuiltapäivästä, Sallinen kertoo.

Mikael Sallisen mukaan Suomessa on kuitenkin tehty viime aikoina muutamalla työpaikalla kokeiluja yötyöhön liittyen nokosten tai valvomolepotaukojen käyttöönotosta.

– Nythän meillä on pää auki tässä asiassa yötöitä tekevien puolella. Mutta hyvin harvassa paikassa tätä käytetään, se on uusi juttu myös yötyön puolella. Perinteisesti meillä on ollut torkkutaukoja päivystävien lääkäreiden työarjessa ja samoin pitkiä lentoja tekevillä lentäjillä.

Kuvassa nojatuolissa torkkuva nainen.
Raila Paavola / Yle

Esitorkkuja herättää vain keskustelun

Nukkuminen työpaikalla ei sovellu suomalaiseen ajatusmalliin. Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen uskoo silti, että aika saattaisi vihdoin olla kypsä työpaikkatorkuille.

– Meillä on lähdetty työpaikoilla kyllä jossain määrin terveyttä edistävään toimintaan. Esimerkiksi istumista pyritään vähentämään ja näin parannetaan työpaikan terveysvaikutuksia. Tässä nokostauossa on periaatteessa sama ajatus, eli työtä sopeutetaan ihmisten ominaisuuksiin sopivaksi. Siinä mielessä tämä saattaa olla asia, joka tulee työpaikoillemme pikku hiljaa sen myötä, kun ajatus työpaikasta terveyden edistämisen foorumina alkaa vahvistua, Sallinen tuumii.

Sallinen korostaa, että tutkimustulokset puhuvat voimakkaasti torkkujen puolesta.

Esimerkiksi, mitä enemmän työ vaatii meidän aivoilta, sitä tärkeämmäksi tulee se, että muisti toimii ja muistijäljet lujittuvat. Nokosethan tekevät juuri tätä.

Mikael Sallinen

– Esimerkiksi, mitä enemmän työ vaatii meidän aivoilta, sitä tärkeämmäksi tulee se, että muisti toimii ja muistijäljet lujittuvat. Nokosethan tekevät juuri tätä.

Vaatisiko työpaikkatorkkujen viriäiminen jälleen jonkun suomalaisen "esitorkkujan", joka tulisi julkisuuteen torkkujen puolestapuhujaksi?

– Näyttää olevan trendi, että asiat leviävät julkisuuteen nousevan esimerikin kautta. Toinen asia on se, juurtuuko itse käytäntö tätä kautta mihinkään. Mutta seuraava vaihe on se, että aivaintoimijat työpaikoilla alkavat miettiä, millaisia ehdoilla ja pelisäännöillä tämä olisi toteutettavissa.

Mikael Sallinen arvelee, että työpaikkatorkut voisivat hiipiä arkeemme kiertotien kautta.

– Uni tässä varmaan on kynnys. Mutta jos puhuttaisiin rentoutumistauosta, niin siihen olisi matalampi kynnys. Rentoutuessaankin ihminen saattaa torkahtaa. Mutta rentoutumistauko voisi olla rinnastettavissa työpaikkojen toukojumppiin. Ehkä torkut työpaikalla voivat hiipiä keskuuteemme tämän lievemmän muutoksen kautta.