Jemenin konfliktin tausta – uskonriitoja, terrorismia ja öljykauppaa

Jemen ei ole vuosikymmeniin nauttinut rauhantilasta. Islamilaisten uskonlahkojen kiistelyä ovat nyt pahentaneet seudulle pesiytyneet terroristijärjestöt. Öljymaat ovat tarkkoina, kuka hallitsee strategisesti tärkeää Punaisenmeren salmea, josta suuri osa maailman öljyrahdista kulkee Suezin kanavalle.

Ulkomaat
Asemiehiä Sanaassa.
Asemiehiä Jemenin pääkaupungissa 4. helmikuuta.Yahya Arhab / EPA

Vuonna 2011 joutui Jemenin itsevaltainen presidentti Ali Abdullah Saleh luopumaan vallasta. Vaikka hänenkin valtakautensa oli sotaisa, oli Saleh onnistunut pysymään vallassa kolmen vuosikymmenen ajan.

Hänen valtakaudellaan Jemenin etelässä asuvat heimot taistelivat valtiosta eroamisen puolesta vuosien ajan, mutta jäivät tappiolle vuonna 1994. Tämän jälkeen 2000-luvulla Saleh joutui taistelemaan maan pohjoisosassa asuvia shiia-muslimien Zaidi-lahkoon kuuluvia hutheja vastaan. Näissä taisteluissa kuoli satoja ihmisiä ja jopa neljännesmiljoona joutui pakenemaan kodeistaan.

Hallitus teki huthien kanssa välirauhan vuonna 2010, minkä jälkeen hallitus saattoi keskittyä Jemenissä vahvan aseman saaneeseen al-Qaida-terroristijärjestöön ja eteläosan kapinallisiin. Jemenin al-Qaida oli vahvistunut, koska se oli saanut taistelijoita mm. Pakistanista ja Afganistanista.

Vuonna 2011 puhjennut arabikevät nostatti laajat mielenosoitukset myös Jemenissä ja epäsuosittu presidentti Saleh joutui luopumaan vallasta marraskuussa. Vallanvaihto ei kuitenkaan tuonut rauhaa, vaan yhteenotot kiihtyivät sunnilaisen al-Qaida-järjestön ja shiialaisten huthien välillä.

Myös Jemenin armeija on käynyt taisteluita saadakseen hallituksen haltuun al-Qaidan miehittämiä kaupunkeja. Yhdysvallat on tehnyt al-Qaidaa vastaan pommi-iskuja varsinkin sen jälkeen, kun Jemenin al-Qaida yritti tuhota yhdysvaltalaisen matkustajakoneen jouluna 2009.

Huthit saavat yliotteen

Jemenin tilanne alkoi saada uusia käänteitä viime vuoden syyskuussa, kun huthikapinalliset onnistuivat valtaamaan pääkaupungin Sanaan. Huthien tukena on syrjäytetylle presidentti Salehille uskollisia joukkoja.

Armeijan ja poliisivoimien tukema uusi presidentti Abd Rabbuh Mansur Hadi joutui pakenemaan.

Tämänkin jälkeen huthit ovat laajentaneet valta-asemaansa Jemenin länsirannikolla. Jemenin Punaisenmeren rannikko on strategisesti hyvin tärkeä, sillä Punaisenmeren Intian valtamerestä erottava Bab al-Mandabin salmi on Jemenin kohdalla kapeimmillaan vain 30 kilometriä leveä.

Huthit ovat myös uhanneet Jemenin eteläistä satamakaupunkia Adenia. He ovat saaneet haltuunsa Adenin lentokentän.

Salmen rannikkoa hallitseva voima voi halutessaan sulkea salmen merenkulun. Salmen kautta kulkee osa Persianlahden maissa tuotettavasta öljystä.

Shiialaisten huthien sanotaan saavat tukea veljesmaastaan Iranista, joka on määrätietoisesti rakentanut sotilaallista kapasiteettia voidakseen sulkea strategisesti yhtä tärkeän Hormuzinsalmen Persianlahdella. Vaikka sotilaallinen uhka olisi vähäinen, jo pelkkä uhka salmien sulkemisesta aiheuttaisi valtavia vaikutuksia maailmantalouteen.

Sunnienemmistöisten Persianlahden maiden, kuten Saudi-Arabian vastakkainasettelu shiiamuslimien kanssa on vakavoitunut viime vuosina. Tärkeimmät tekijät tässä ovat olleet Iranin väitetty ydinasehanke ja Syyrian sota. Iran on tukenut shiialaiseen alaviittien lahkoon kuuluvaa Syyrian johtoa libanonilaisen Hizbollah-järjestön avustuksella. Sunnimaat ovat olleet kapinallisten tukena.

Viime vuoden lopulla Jemenin tilannetta tuli sekoittamaan myös ääri-islamistinen Isis-terroristijärjestö, joka ilmoitti perustaneensa Jemeniin tukikohdan marraskuussa. Viime viikonloppuna Isis ilmoitti tehneensä Sanaassa kaksi valtavaa pommi-iskua, joiden kohteena olivat huthien käyttämät moskeijat. Yli sata ihmistä kuoli iskuissa.

Etelän itsenäisyyshanke

Sunnien ja shiiojen välinen jako ei ole ainoa jemeniläisiä erottava tekijä. Maan eteläosa oli vuosina 1967 - 90 itsenäinen ja alueella on edelleen halua uusia itsenäisyys.

Shiiaväestö, joka muodostaa vajaan kolmanneksen nyky-Jemenin väestöstä, asuu lähinnä maan pohjoisosassa. Etelän sunniväki on vihainen myös silitä, että huthit ovat liittoutuneet vuonna 2011 syrjäytetyn presidentti Salehin kanssa. Saleh oli etelässä syvästi vihattu.

Eräät shiialaiset heimot, jotka vastustavat hutheja, ovat liittoutuneet al-Qaidan kanssa.

Jemenin armeijasta ei ole ratkaisemaan maan konfliktia. Armeija ja hallituksen muut tukijoukot ovat hajaantuneet eri kaupunkeihin. Yksiköt eivät ole hallituksen hallinnassa, vaan osa niistä kannattaa esimerkiksi hutheja tai omia heimojohtajiaan.

Jemen on Arabian niemimaan köyhin maa, eikä se ole päässyt nauttimaan öljytuloista. Köyhyyden vaikutuksia pahentaa kuivuus, sillä alueen sademäärä on erittäin pieni.

Lähteet: Yle, AP, Reuters