Näkökulma: Hallitus leikkasi valtion menoja miljarditolkulla – julkiset menot räjähtävät silti käsiin

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituskaudella valtion menoja on leikattu rankalla kädellä eli noin viidellä miljardilla eurolla. Silti julkiset menot sen kuin kasvavat. Mistä on kyse, kysyy Jari Järvinen.

talous
Jari Järvinen.
Yle

Siitä, että julkiset menot ovat ja pysyvät valtion menojen leikkauksista huolimatta. Hallituksen sopeutuspäätöksetkin tulevat voimaan täydellä mitallaan vasta tänä vuonna.

Julkisen talouden menot ovat eri asia kuin Suomen valtion menot. Julkinen talous koostuu valtion lisäksi kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Julkisten menojen tasosta eli hoitomenoista, eläkemaksuista ja työttömyyskorvauksista on päätetty jo aiemmin.

Julkiset menot kasvavat vääjäämättä esimerkiksi väestön ikääntyessä. Rahaa kuluu yhä enemmän hoito- ja hoivamenoihin.

Myös talouskriisi kasvattaa julkisia menoja esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen ja pitkittymisen myötä.

Kataisen ja Stubbin hallituskaudella valtiontaloutta on kiristetty viidellä miljardilla eurolla. Kyse on valtiontalouden sopeuttamisesta eli sekä menojen leikkauksista että verojen kiristämisestä.

Hallitusta on moitittu saamattomaksi, mutta ainakin näitä sopeutuspaketteja se on saanut aikaiseksi

Tilastokeskuksen mukaan julkiset menot ovat puolestaan kasvaneet 12,7 miljardia euroa vuodesta 2010 vuoteen 2014. Näitä julkisyhteisöjen menoja ei voi laskea vaikkapa elvytykseksi.

Julkiset menot kasvavat lujaa vauhtia väestön ikääntymisen takia seuraavat kaksi vuosikymmentä. Kun tulot eivät lisäänny yhtä vauhdikkaasti, julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan ja rakenteita uusimaan. Keinoista ja ajasta riittää mielipiteitä.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston mukaan valtiontalouden sopeutuspäätökset laskevat menoja pysyvästi viidellä miljardilla eurolla. Täydellä mitallaan sopeutustoimet tulevat voimaan tänä vuonna.

Viiden miljardin maaginen luku on nettovaikutus, johon laskettu mukaan niin tulo- kuin menopuolenkin päätökset. Osa päätöksistä kiristää taloutta, mutta osa keventää.

Hallitusta on moitittu saamattomaksi, mutta ainakin näitä sopeutuspaketteja se on saanut aikaiseksi.

Ensimmäinen sopeuttamispäätös tehtiin heti hallitusneuvottelujen yhteydessä ja vaalikauden ensimmäisessä budjettikehyspäätöksessä vuonna 2011. Sen jälkeen on päätetty lisäsopeutuksesta keväällä 2012, keväällä 2013 ja keväällä 2014. Samassa yhteydessä tehtiin myös verouudistuksia.

Sopeutuspaketeissa on päätetty leikata lapsilisiä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja kehitysyhteistyörahoja. Samalla myydään valtion omaisuutta ja annetaan rahaa kasvua tukeviin hankkeisiin.

Hallituskaudella on leikattu muun muassa puolustusmenoista, kuntien valtionosuuksista ja lääkekorvauksista. Toisaalta hallitus on päättänyt uusista liikennehankkeista kuten Pisara-radasta ja Länsimetrosta.

Veropuolella taas on nostettu arvonlisäveroja ja toisaalta on alennettu yhteisöveroa.

Valtiontalouden kuumat kysymykset nousevat pintaan vaalien alla ja etenkin vaalien jälkeen. Pian päätetään taas leikataanko vai ruvetaanko elvyttämään. Ja siitä pitäisikö veroja kiristää vai löysätä?