Voiko tangolaulajaksi tulla puskista? Tangokuningatar, tangokuningas ja laulunopettaja kertovat

Hyvältä tangolaulajalta on löydyttävä rautainen tekniikka, mutta myös tähtisumua tarvitaan. Kysyimme Heidi Pakariselta, Marko Maunukselta ja laulunopettaja Merja Paalimäeltä vinkkejä tangolaulajaksi ryhtymiseen.

Kotimaa
Antti Karhunen.
Yle Savon toimittaja Antti Karhunen osallistui esikarsintoihin tähtäimenä Seinäjoen Tangomarkkinoiden päälava.

Ovatko tangokuninkaalliset aina henkeen ja vereen tangoihmisiä, vai voiko tulla ja onnistua vaativassa lajissa täysin puskista? Kyllä voi, ainakin jos uskoo laulaja Marko Maunukselaa, joka valittiin tangokuninkaaksi viisi vuotta sitten.

– Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan puskista tulemisella. Viime vuonna tangokuninkaaksi valittu Teemu Roivainen oli ehkä sellainen. Toki hän oli musiikin ammattilainen, mutta tangokansalle hän oli tuntematon, Maunuksela sanoo.

Mitkä sitten ovat hyvän tangolaulajan ominaisuudet? Osa niistä on mitattavissa ja harjoiteltavissa, mutta osa täysiä henkimaailman juttuja. Näin Maunuksela, tangokuningatar Heidi Pakarinen ja kuopiolainen laulunopettaja Merja Paalimäki sen määrittelevät:

Hän toi laulamiseen lähestymistavan, joka oli tangogenressä viehättävää ja radikaalia.

Merja Paalimäki

1. Hyvä tekniikka

Tangoa pidetään vaativana iskelmän alalajina. Maunuksela kuvaa tangolaulamisen olevan "ehkä lähimpänä klassista laulua": siinä tarvitaan suurta äänialaa ja intervallit kappaleen sisällä ovat suuria.

– Tango on itse asiassa vaikea laji. Jos tämä olisi valssikilpailu, laulaminen olisi helpompaa, hän sanoo.

Laulunopettaja Merja Paalimäen mukaan etenkin palleahengitystekniikka ja asento ovat tärkeitä hallita, jotta ääni saataisiin virtaamaan vapaasti. Laulaessa jalkapohjien tulee olla tukevasti ja tasaisella. Polvet eivät saa olla takalukossa eikä lantio työnnettynä eteen tai taakse. Hartiat ja olkapäät suunnataan poispäin toisistaan. Kriittinen paikka on niska.

– Se tuppaa olemaan huonossa asennossa useimmilla laulajilla – uskomatonta kyllä. Pää lähtee liukumaan helposti eteenpäin, jolloin leuka nousee, kurkunpää kiristyy ja ääni ei pääse virtaamaan.

2. Se tangoääni!

Kun kehoinstrumentti on viritetty, tangolaulussa on omalle tyylilajille ominaiset piirteet. Paalimäki kertoo monien tangolaulajien tummentavan ääntään hiukan tarkoituksella – sillä saadaan dramatiikkaa lisää.

Laulunopettajan mukaan toinen tyypillinen tangolaulun piirre on erittäin painokas artikulointi ja kolmas on "laahaaminen", eli kun bändi menee eteenpäin, tangossa laulajalla on tyypillistä hiukan jätättää.

– Itse olen mieltynyt tummiin ääniin. Hyvä tangoääni on sellainen, joka resonoi koko kehossa ja soi tasaisesti. Toki biisin aikana voi tietoisesti käyttää vähän ohuempaa ääntä ja välillä kasvattaa, että tango elää.

3. On laulettava siitä, miltä tuntuu

Vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen sanoo suomalaisten "tunteneen tangon kautta" pitkän aikaa. Hän kuvaa tangon esittämistä ja kuuntelemista hetkenä, jolloin aika pysähtyy. Hyvä tangolaulaja on sellainen, joka osaa laulullaan välittää tunteita uskottavasti.

– Tangossa tunne tulee pinnalle ja se voi myös ratkaista, kuka menestyy. Aitous on vahvuus: jokainen laulaja saa olla sellainen kuin on, hän kertoo.

Jos tämä olisi valssikilpailu, laulaminen olisi helpompaa.

Marko Maunuksela

Marko Maunuksela lisää vielä, että muissakin musiikinlajeissa lauletaan tunteista.

– Mutta kun tangossa lauletaan "olet rakkain", siinä kohdassa voi vähän puristaa, hän sanoo.

4. On elettävä sellainen elämä

Tämä Erno Paasilinnan kirjailijanurasta sanoma tiivistys voisi hyvin päteä myös tangolaulajiin. Laulunopettaja Merja Paalimäen mukaan elämänkokemus tuo syvyyttä tangolauluun – kun on pohjaa, mistä ammentaa, voi laulaa tunteista uskottavasti.

– Toki nuorempikin ihminen pystyy laulamaan todella taidokkaasti ja voi koskettaa. Tästä hyvänä esimerkkinä pidän poplaulaja Yonaa, joka oli taannoin Tangomarkkinoiden finaalissa. Hän toi laulamiseen lähestymistavan, joka oli tangogenressä viehättävää ja radikaalia, Paalimäki sanoo.

Kun tangokuningatar Heidi Pakariselta kysytään, kuinka kauan häneltä kesti tulla tangolaulajaksi, hän sanoo epäilevänsä, mahtaako olla vieläkään valmis. Hän on itse laulanut tangoa 13-vuotiaasta, mutta kertoo kypsyneensä todelliseksi laulajaksi ehkä kotiäitiytensä aikana. Pakarinen vietti seitsemän vuotta kotona lastensa kanssa ja kun hän lähti uudelleen esiintymään, hän onnistui nousemaan tangokuningattareksi.

– Silloin kasvoin ja tulin tunteissa sinuksi itseni kanssa.