1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Museon luuranko muistuttaa: ihminenkin palautuu luonnon kiertokulkuun

Tampereen Luonnontieteellisen museon näyttely panee miettimään ihmisen ja luonnon suhdetta. Elämyksiä tuovat esimerkiksi aito täytetty karhu, kelopuut ja luonnon äänet.

Kotimaan uutiset
Ihmisen jäännökset mäyrän ihmeteltävinä Vapriikin luonnontieteellisessä museossa Tampereella.
Marko Melto / Yle

Luonnontieteellisen museon uusi näyttely on varteen otettava kohde esimerkiksi luokkaretkeläisille. Luuranko kiinnostaa aina, ja myös museokävijöiden toivoma karhu on saatu nähtäville. Aito täytetty mesikämmen tervehtii kävijöitä keskellä suomaisemaa.

– Karhu kertoo, että on tullut kevät ja luonto on herännyt. Tämä karhu on saatu Keski-Suomen puolelta, mutta ihan saman näköisiä ne ovat Pirkanmaallakin, kertoo museoamanuenssi Tomi Kumpulainen.

– Karhun elinympäristö on aika laaja: siihen kuuluu suota, metsää, viljelysmaitakin. Tuossa se on kävellyt hienon Siikanevan poikki ja nuuhkii ilmaa ja varmaan miettii, että alkaisiko hankkia kevään ensimmäistä ruokaa itselleen.

Punarinta laulaa kesäyössä

Museoamanuenssi Tomi Kumpulainen
Museoamanuenssi Tomi Kumpulaisen mukaan karhu on ollut museovieraiden toivelistan kärjessä.Marko Melto / Yle

Luonnontieteellisen museon uusi näyttely jatkaa pirkanmaalaisen luonnon esittelyä. Näyttelyn myötä museon tilat kaksinkertaistuvat.

Kesäyö on saanut oman osastonsa, jossa on kansallismaisema Kyröspohjasta.

– Öinen luonto ei suinkaan nuku. Siellä on hereillä monenlaisia veijareita, jotka vain eivät ole välttämättä samat, jotka ovat hereillä meidän kanssamme päiväsaikaan, kertoo museoamanuenssi Tomi Kumpulainen.

Vitriineistä voi bongata kiiltomatoja, yöperhosia, lepakoita, pöllöjä ja siilin. Kuuloaistia herkistellään linnunlaululla.

– Punarinta on hämärän ajan laulaja eli se laulaa myöhäiskeväällä ja alkukesästä iltahämärän ja yönkin aikana. Sitten on erikseen ihan yölaulajia. Monet kerttuset ja muun muassa satakieli laulavat yöaikaan.

Arvokas vanha metsä

Luonnontieteellinen museo halusi kunnioittaa vanhaa suomalaista metsää omalla osastolla. Kävijää ympäröivät metsämaisemat, joita voi ihailla istuskelemalla kelopuilla.

– Esillä on syksyinen vanhan metsän ja suon reunakohta Seitsemisissä. Halusimme omistaa vanhalle metsälle oman paikkansa, koska se on se alkuperäinen luontotyyppi, jota Suomessa on ollut aika paljon. Niiden määrä on pienentynyt vähiin, sanoo Tomi Kumpulainen.

Keloista ja rungoista leijailee ilmaan puun tuoksu. Taustalla kurkistelee valkohäntäkauris. Muurahaiskekoakaan ei ole unohdettu, sillä muurahaiset ovat merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta.

"Olemme osa luontoa"

Harmaahaikara Iidesjärven rannassa esittelyssä Vapriikin luonnontieteellisessä museossa Tampereella.
Haikara on saanut paikan Luonnontieteellisen museon näyttelystä.Marko Melto / Yle

Näyttelyn tavoitteena on muun muassa herättää kävijöitä miettimään ihmisen suhdetta luontoon.

Yhdessä vitriinissä on ihmisen luuranko, supikoira, mäyrä ja autonromu. Ihminen muokkaa luontoa monin tavoin – esimerkiksi siirtämällä eliölajeja ja saastuttamalla.

– Haluamme muistuttaa, että olemme osa luontoa. Koostumme samoista alkuaineista kuin muutkin eliöt. Kun ihminen tai eliö maatuu, se vapauttaa ravinteita ja sitten jokin toinen saa siitä elämän. Se voi olla mikrobi, sieni tai kovakuoriainen. Sinne kiertoon mekin palaudumme, sanoo museoamanuenssi Tomi Kumpulainen.

Luonnontieteellisen museon uusi näyttely avautuu yleisölle perjantaina. 27. maaliskuuta.

Lue seuraavaksi