1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Voikukannuppua voi friteerata ja pihlajan silmuista tulee herkullinen juustokakku

Ulkoa saa kaikenlaista satoa ympäri vuoden. Harrastajat vinkkaavat kokeilemaan pihlajan silmuja, horsmia, mahlaa ja voikukkaa.

luonto
Voikukan nuppuja
YLE Keski-Suomi / Niina Ryyppö

Villiversoja-blogissa villiyrteistä kertovat Niina Jortikka ja Kirsi Eskelinen vinkkaavat, että villiyrttien kerääminen kannattaa aloittaa helposti tunnistettavista lajeista kuten voikukasta ja nokkosesta.

– Voikukannuppu on niin monipuolinen. Sitä voi friteetarata, käyttää sellaisenaan, napostella, marinoida, käyttää salaatissa, pikkuisen ryöpätä, paistaa pannussa, Jortikka sanoo.

Myös muut osat voikukista kelpaavat ruuaksi.

– Voikukan kukat ovat tosi meheviä, mutta niissä saatta joskus vilahdella öttiäisiä, jotka jänskättävät osaa ihmisistä. Lehdet taas ovat aika karvaat. Jos on rukolan makuun tottunut, niitä voi käyttää pienenä määränä osana salaattia, Jortikka sanoo.

Voi yhtä aikaa tehdä puutarhahommia ja kerätä villiyrttejä, näppärää.

Niina Jortikka

Ruohovartisia kasveja kuten voikukkia saa jokamiehenoikeuden perusteella kerätä ilman maanomistajan lupaa, kunhan ei riko kotirauhaa.

Sen sijaan puuvartisten kasvien osia ei saisi kerätä ilman lupaa. Jos luvan saa, kannattaa kokeilla pihlajan silmuja. Eskelinen kehottaa tekemään niistä juustokakkua.

– Niissä on karvasmantelimainen aromi. Niitä voi käyttää myös teehen tai salaattiin.

Myrskyn jälkeen taas löytää hienoja oksia, naiset vinkkaavat.

Kerättävää kylvön yhteydessä ja keskitalvella

Keväällä villivihannesharrastuksen voi yhdistää puutarhatöihin.

– Meillä kummallakin on kasvimaapalsta. Juuri kylvötöiden aikaan horsman- ja nokkosenversot ovat parhimmillaan. Voi yhtä aikaa tehdä puutarhahommia ja kerätä villiyrttejä, näppärää, Jortikka sanoo.

Keväällä on luvassa myös mahla. Usein sanotaan, että mahlaa pääsee valuttamaan, kun maata näkyy lumen alta. Eskelisen mukaan se ei ole aivan niinkään. Hän toivoo pääsevänsä valuttamaan mahlaa Oulussa ennen vappua.

Itse olen tehnyt karhunsammalesta kynnysmaton.

Kirsi Eskelinen

Myös ennen kevättä pääsee keräilemään.

– Tietenkin se tarjonta on vähäisempää. Esimerkiksi pajulla lehdetön aika, eli koko talvi, on parasta keruuaikaa. Pajusta voi punoa erilaisia tuotteita. Sammalia voi kerätä pitkälle syksyyn. Itse olen tehnyt karhunsammalesta kynnysmaton, Eskelinen sanoo.

Kirjallisuudessa esiteltyjä lajeja ei meillä edes kasva

Niina Jortikan Villiversoja-blogissa olevassa vuodenkiertokalenterissa vinkataan, minkä kasvin kerääminen on milloinkin ajankohtaista. Kirsi Eskelinen kirjoittaa satokalenteriin neuvoja ja kasvien esittelyjä.

Blogin vuodenkierto perustuu siihen, mitä milloinkin pääsee keräämään Oulun alueella, jossa naiset asuvat.

– Paljon on tehty aiheesta kirjallisuutta, mutta niissä vilisee eteläisempiä lajeja, joita ei meiltä löydy.

Lue seuraavaksi