Perustuslakiasiantuntijat karsastavat perustuslakituomioistuimen perustamista

Helsingin yliopistolle valtiosääntöpäiville kokoontuneet perustuslakiasiantuntijat torjuvat esitykset erityisestä perustuslakituomioistuimesta.

politiikka

Asiantuntijat eivät kannata perustuslakituomioistuinta, joka vasta jälkeenpäin antaisi lausuntonsa hyväksyttyjen lakien perustuslain mukaisuudesta. Sote-uudistuksen kiemuroiden jälkeen asiantuntijat myöntävät kuitenkin, että lakien ennakkotarkastuksessa on paljon kehitettävää.

Kukaan paneelin osanottajista ei erityisesti asettunut tukemaan perustuslakituomioistuimen perustamista. Koolla olivat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, apulaisprofessori Juha Lavapuro, professori Olli Mäenpää, professori Tuomas Ojanen, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, professori Veli-Pekka Viljanen ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Paneeliin osallistuneella korkeimman oikeuden presidentillä Pauliine Koskelolla oli sen sijaan tarjota oma esitys siitä, miten eduskunnalle annettavien lakien perustuslainmukaisuutta voitaisiin valvoa.

– Ruotsissa on ollut yli sata vuotta erityinen elin, lagrådet – siis lakineuvosto, joka on heillä perustuslakiin perustuva elin, jossa on jäseninä ylimpien tuomioistuinten nykyisiä ja entisiä jäseniä ja voi olla muitakin esimerkiksi asian laadun mukaan. Mutta olennaista on se, että se on hallituksesta riippumaton elin.

Koskelon ehdottama neuvosto tarkastaisi lakiesityksiä jo ennen kuin ne menevät eduskunnan käsittelyyn.

Koskinen: Kokemus lainsäädäntötyöstä eduksi

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuoria puistattaa puolestaan jo ajatuskin siitä, miten sote-uudistukselle olisi käynyt erillisessä perustuslakituomioistuimessa.

– Luulen, että perustuslakituomioistuin olisi tullut samaan lopputulokseen kuin perustuslakivaliokuntakin, mutta vasta huomattavasti pidemmän ajan kuluttua ja tuloksena olisi ollut huomattavasti rajumpi poliittinen kriisi, koska silloin se ristiriita olisi ollut perustuslakituomioistuimen ja eduskunnan välinen. Se ristiriita, joka nyt hoidettiin eduskunnan sisällä perustuslakivaliokunnassa.

Tuori pahoitteli kuitenkin sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on nykyään nuoria kansanedustajia, joita yritetään joskus painostaa.

Valiokunnan puheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Johannes Koskinen ei myönnä havainneensa suurta painostusta, mutta on samaa mieltä siitä, että valiokuntaan kaivattaisiin enemmän kokemusta.

– On totta, että viime kausina on ollut aika paljon ensikertalaisia kansanedustajia perustuslakiovaliokunnassa, ja sen työn luonteen kannalta olisi eduksi, että olisi kokemusta myös lainsäädäntötyöstä.

Kaarlo Tuori huomautti myös paneelissa, että erillisiä perustuslakituomioistuimia on monesti ollut maissa, joissa itsevaltaisen hallinnon muisto on heikentänyt luottamusta parlamentaariseen päätöksentekoon, kuten Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Neuvostoliiton romahduksen jälkeen entisissä sosialistisissa maissa.

Erillinen perustuslakituomioistuin nousee ajatuksena esiin tasaiseen tahtiin. Sellaista ovat ehdottaneet muun muassa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.), perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.) ja viimeksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Keskustelua perustuslakituomioistuimesta käytiin Lakimiesyhdistyksen ja Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran järjestämässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin, pitääkö perustuslain valvontajärjestelmä uudistaa.