1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto

Vasemmistoliitolla Lapissa takana loistava tulevaisuus

Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli kolmesti Lapissa eduskuntavaalien suurin puolue. Vasemmistoliiton aatteelliset juuret yltävät itsenäisyyden alkuvuosiin.

Kuva: Yle

Vasemmistoliitolla ja erityisesti sitä edeltäneellä Suomen kansan demokraattisella liitolla (SKDL) on Lapin vaalipiirissä takana loistava menneisyys. Toisen maailmansodan jälkeen SKDL ja Vasemmistoliitto on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ollut vaalipiirin toiseksi menestynein puolue.

Puolueen kannalta loistavin poikkeus olivat vuoden 1958 eduskuntavaalit. SKDL keräsi Lapissa noin 29 500 ääntä eli 36,7 prosentin kannatuksen. Vaalien jälkeen eduskuntaan Lappia edustamaan lähti neljä kansandemokraattia.

Nelikosta ainoastaan kolarilainen Eemeli Lakkala oli ensimmäistä kertaa matkalla kansanedustajaksi. Neljä vuotta kestänyt edustajakausi jäi Lakkalan ainoaksi.

Kemiläisen Eino Tainion kansanedustajan ura oli alkanut jo vuoden 1945 ja jatkui lopulta vuoteen 1970. Myös kittiläläisellä Toivo Frimanilla oli tuolloin pitkä parlamenttikokemus, hänet oli ensimmäisen kerran valittu vuoden 1948 vaaleissa. Myös Friman oli kansanedustajana vuoteen 1970, tosin hän oli pois eduskunnasta vuodet 1962–1966.

Puolueen ainoa lappilaisministeri

Myös keminmaalaiselle Anna-Liisa Tieksolle eduskuntatalo oli tuttu, hänet oli valittu ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuonna 1951, vain 22-vuotiaana. Tieksonkin edustajan ura oli pitkä. Se kesti vuoteen 1974, jolloin hän luopui kesken kauden paikastaan.

Tiekso on poikkeus SKDL:n lappilaisten kansandustajien joukossa, sillä hän on heistä ainoana ollut ministeri. Vuosina 1968–1970 Tiekso oli sosiaaliministerinä Mauno Koiviston ensimmäisessä hallituksessa. Hän oli myös hallituksen ainoa naisministeri.

Lisäksi Tiekso oli Ahti Karjalaisen toisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri vuosina 1970–1971.

Vuonna 1958 SKDL onnistui ainoan kerran saamaan Lapista enemmän kansanedustajia kuin Maalaisliitto, joka joutui tyytymään tuolloin kolmeen paikkaan. SKDL sai Lapissa vuosien 1966 ja 1972 vaaleissa enemmän ääniä kuin Keskustapuolue.

Molemmat saivat kuitenkin yhtä monta kansanedustajaa. Vielä vuonna 1979 SKDL ja Keskustapuolue saivat Lapista läpi yhtä monta ehdokasta.

Sisäiset ristiriidat nousivat pintaan

SKDL ja sen seuraaja Vasemmistoliitto ovat Lapissa nauttineet suurempaa kannatusta kuin valtakunnassa keskimäärin. Vasemmiston kannatuksen yleinen hiipuminen on kuitenkin heijastunut puolueen vaalitulokseen myös Lapissa.

Kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana toimitetuissa eduskuntavaaleissa SKDL ja Vasemmistoliitto ovat keränneet Lapista noin kaksi kertaa suuremman kannatuksen kuin valtakunnassa keskimäärin. Esimerkiksi neljä vuotta sitten Vasemmistoliiton valtakunnallinen kannatus oli 8,1 prosenttia ja Lapissa 16,7 prosenttia.

Merkittävin poikkeus koetttiin vuoden 1983 vaaleissa. Puolueen sisäiset jännitteet ja taistelu kansanedustajapaikoista johti Lapissa lopulta siihen, että rovaniemeläinen Esko-Juhani Tennilä oli liikkeellä vaaleissä omalla listallaan.

Puolueen vasempaan siipeen kuuluva Tennilä oli edellisten vuoden 1979 vaalien tapaan Lapin äänikuningas. Hän keräsi lähes 15 000 ääntä eli 12 prosenttia Lapissa annetuista äänistä. Tennilän suhteellinen ääniosuus oli koko vaalien korkein.

Eduskuntavaalit päättivät samalla kemiläisen Mikko Ekorren eduskuntauran, sillä SKDL:n listalta valituksi tuli ainoastaan kolarilainen Niilo Koskenniemi. Ekorren jälkeen puolueella ei ole ollut yhtään kansanedustajaa vankalta kannatusalueelta Kemistä.

SKDL ja DeVa

SKDL:n hajaannuksen aika Lapissa jatkui vuoden 1987 vaaleissa, joissa Tennilä valittiin eduskuntaan Demokraattisen Vaihtoehdon ehdokkaana. Lapissa SKDL:n ainoan paikan vei sodankyläläinen Asko Apukka, jonka kansanedustajaura kesti vuoteen 1998.

Tennilä palasi puolueen valtavirtaan, kun SKDL:n seuraajaksi syntyi nykyinen Vasemmistoliitto. Moninkertainen Lapin äänikuningas valittiin puolueen listoilta eduskuntaan aina viime vaaleihin, jolloin Tennilä ei enää asettunut ehdolle. Tennilän ja puolueen välit eivät korjautuneet aivan saumattomasti, sillä Tennilä oli vuodet 1995–1999 eduskuntaryhmän ulkopuolella.

Kesken kauden paikasta luopuneen Apukan jälkeen Vasemmistoliiton listalta eduskuntaan pääsi rovaniemeläinen Matti Huutola. Vuodesta 2003 Lapista eduskuntaan on valittu nykyisin savukoskelainen Markus Mustajärvi. Lappilaisten vasemmistoperinteiden jatkumisesta kertoo, että Mustajärvi on toiminut juuri päättyneen vaalikauden eduskuntaryhmän ulkopuolella.

Viime vaalit olivat Vasemmistoliitolle Lapissa pettymys. Puolue jotutui Lapissa tyytymään yhteen paikkaan, kun perussuomalaiset saivat jytkynsä ansiosta Lapista kansanedustajan paikan.

Poliittisia vangitsemisia

Vuoden 1958 vaalitulos Lapissa oli paitsi kansandemokraattisen liikkeen kohokohta niin myös kiteytymä poliittisen liikkeen siihen astisesta historiasta. Puolueen kaikki kolme vuoden 1958 lappilaista mieskansanedustajaa olivat pitkään taivaltaneet poliittisen kentän vasemmalla laidalla.

Demareista vasemmalla olevien poliittisten ryhmien toiminta Suomessa oli kokonaan kiellettyä vuodesta 1930 aina välirauhan solmimiseen vuonna 1944.

Kiellosta huolimatta kommunistisessa liikkeessä riitti toimijoita, kuten Eino Tainio, Toivo Friman ja Eemeli Lakkala. Suomen valtiollinen poliisi eli Etsivä keskuspoliisi keskittyi sotien välisenä aikana kommunismin kitkemiseen.

Laittomaan toimintaan osallistuneet saivat usein vankilatuomion. Eino Tainio oli vankilassa poliittisista syistä vuosina 1929–1932 ja uudelleen 1933–1938, Toivo Friman vuosina 1932–1934 ja Eemeli Lakkala 1930–1932.

Kommunisteilla oli sama kohtalo myös sodan aikana. Tainio, Friman ja Lakkala olivat vangittuna myös vuodet 1939–1944.

Lappilaisella äärivasemmistolla on juurensa sotien välisen ajan Suomessa. Vielä 1920-luvulla kommunistit pystyivät osallistumaan vaaleihin Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen sekä Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaalijärjestön kautta.

Oulun pohjoisessa vaalipiirissä ryhmien kannatus oli suurta, listalta valittiin kaikissa 1920-luvun vaaleissa kaksi kansanedustajaa. Myöhempi Lapin lääni kuului lähes kokonaan pohjoiseen vaalipiiriin.

... ja muilutusta

Sosialistinen Työväenpuolueen listalta eduskuntaan valittiin vuonna 1922 Kemin Osuuskaupan talonmies Jaakko Enqvist ja kemiläinen veturinkuljettaja Aukusti Koivisto, jotka tuomittiin poliittisista syistä vankilaan samalla kun eduskuntaryhmä lakkautettiin.

Vuoden 1924 vaaleissa eduskuntaan valittiin Konsta Vuokila, jonka eduskuntaura jäi viiteen kuukauteen ennen kolmen vuoden poliittista vankilatuomiota. Vuokilaa eduskunnassa seurasi iiläinen Jaakko Liedes.

Samoissa vaaleissa kansanedustajaksi valittu kemiläinen työväentalon talonmies Emill Tabell koki aikaansa kuvaavan kohtalon. Lapuan liikkeen edustajat kyyditsivät hänet vuonna 1930 Neuvostoliittoon. Siellä Tabell toimi opettajana ja suomenlkielisten toimittajana vuoteen 1937, jolloin hänet Stalinin vainoissa vangittiin ja teloitettiin.

Vasemmistoliiton aatteelliset juuret ulottuvat vieläkin syvemmälle, autonomian ajan sosialidemokraattiseen puolueeseen. Ennen kansalaissotaa SDP oli ainoa sosialistinen puolue, jonka siivissä olivat kaikki sosialistisen työväenliikkeen toimijat. SDP:n perintö jakautui vasta kansalaissodan jälkeen.