1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

"Arvokasta betonibrutalismia" – arkkitehti kehuu Suomen rumimmaksi haukutun kirkon maasta taivaaseen

Arkkitehti voi nähdä suurta kauneutta sellaisessa rakennuksessa, joka on ohikulkevalle kansalle hirvitys. Kuopion Alavan kirkko on siitä hyvä esimerkki: sama kirkko on palkittu ja suojeltu, mutta myös ehdotettu maan rumimmaksi.

Kuva: Antti Karhunen / Yle

Kuopion Niiralassa sijaitseva Alavan kirkko otetaan tänään käyttöön vuoden vieneen julkisivuremontin jälkeen.

Betonirakennus on ulkoasultaan entisenlaisensa, mikä on katsojasta riippuen hyvä tai huono asia. Kuopiolaiset ovat haukkuneet Alavan kirkkoa piruntorjuntabunkkeriksi ja sitä on ehdotettu myös Suomen rumimmaksi. Kaikki eivät olisi halunneet uhrata neljää miljoonaa euroa sen korjaamiseen.

Kuopiolainen arkkitehti Heikki Tegelman on täysin toisilla linjoilla kirkon kauneudesta. Hän kuvaa "arvokasta betonibrutalismia" edustavan rakennuksen arkkitehtuuria erittäin korkeatasoiseksi ja sen remontoimista kulttuuriteoksi.

– Se on ulospäin hienosti muotoiltua betoniarkkitehtuuria ja sisätiloiltaan erittäin hyvin kansaa kokoava protestanttinen kirkko. Se on tärkeä Niiralan kaupunginosan hahmotuskohde ja muodostaa sekä pohjoisesta Valkeisenlammelta että etelästä katsottuna kaupunkikuvallisen päätteen. Huippuarkkitehtuuria, Tegelman vuodattaa.

"Paras kirkko Kuopiossa"

Niin tai näin, pian 50-vuotias Alavan kirkko on palkittu ja suojeltu: sen suunnittelemiseksi järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ja voittajaksi valittiin sveitsiläisen André Schültzin työ.

Miksi kirkon ulkomuoto on sitten arkkitehtuuria tuntemattomille niin vaikea hyväksyä? Tegelman epäilee taustalla olevan sen, että ihmiset eivät ole sopeutuneet betoniarkkitehtuuriin.

Kun ihmiset tulevat sisään ja istuvat, he kokevat tämän lämpöiseksi ja yhteyttä luovaksi.

Hannu Koskelainen

– Ehkä näkemykseen liittyy myös se, että betonityö ei ole ollut huippuluokkaa. Esimerkiksi sivurakennukset ovat vieläkin aika lailla huonoa betonipintaa ja se ehkä herättää vastareaktioita.

Jos kirkossa pitäisi vielä tehdä jotain toisin, mitä se olisi?

– Korjaisin sivurakennukset. Niiden räystäätkin ovat eri aikakaudelta, joten ne eivät ole edustavia. Mutta kyllä se pääkirkko on erittäin hyvä.

Alavan kirkkoherra Hannu Koskelainen on hänkin tottunut kuulemaan monenlaisia näkemyksiä työpaikkansa ulkonäöstä. Mutta hänellä on neuvo kritisoijille: rakennusta pitää katsoa pohjoisesta, Valkeisenlammelta päin. Silloin ylväys ja katedraalimaisuus tulevat hyvin esiin.

– Minusta tämä on kaunis kirkko. Ja kun ihmiset tulevat sisään ja istuvat, he kokevat tämän lämpöiseksi ja yhteyttä luovaksi. Siinä mielessä kirkko on erinomainen, paras kirkko Kuopiossa.

Kirkkoherra tyytyväinen remonttiin

Koskelainen sanoo olevansa remonttiin erittäin tyytyväinen.

– Kun remontti vihdoin viimein alkoi, niin sen jälkeen kaikki on mennyt erittäin hyvin. Aikataulussa on pysytty. Varmasti remonttia joudutaan jatkamaan viiden, kuuden vuoden kuluttua, jolloin talotekniikkaa laitetaan vielä uuteen uskoon.

Kirkon viereinen seurakuntasali on remontoitu 2000-luvun taitteessa, joten siinä ei ole välitöntä remonttitarvetta. Tontilla olevat asunnot puolestaan on päätetty purkaa, ja siihen paikalle tulee kirkkopuisto.

Remontin yhteydessä Alavan kirkkoon sijoitettiin myös Ars Fennica -palkinnon aikoinaan voittaneen kuopiolaisen kuvanveistäjän Pauno Pohjolaisen taideteos Keskustelu taivaan asujaimen kanssa. Teos oli aiemmin esillä Päivärannan kirkossa, josta seurakunta luopui.

Toinen Alavan kirkkoon remontin yhteydessä sijoitettu taideteos on Jenni Rutosen Kastepuu.

– Pyydämme lasten vanhempia tai kummeja laittamaan kastetun lapsen nimen kastepuun lehteen. Vuosittain meillä kastetaan noin 130 lasta. Se on hiljentymisen paikka myös seurakuntalaisille, kun voi muistaa pienokaisia, jotka on otettu seurakunnan yhteyteen, kirkkoherra Koskelainen sanoo.