Suomalaisopiskelijat ulkomaalaisia kalliimpia ammattikorkeakoululle

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskuksen CIMO:n tuoreesta selvityksestä selviää, että ulkomaalainen opiskelija maksaa yliopistolle enemmän kuin ammattikorkeakoululle.

Kotimaa

Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista on vaikea saada tarkkaa selvyyttä. Laskutehtävää häiritsevät tuntemattomat muuttujat ja monimutkaiset vaikutussuhteet. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyökeskuksen CIMO:n tänään julkaisemassa selvityksessä pyritään kuitenkin antamaan viitteitä siitä, mitä ulkomaalaisten kouluttaminen maksaa Suomelle.

CIMO:n Valtion taloudellinen tutkimuslaitokseltä (VATT) tilaaman selvityksen yllättävin tulos on se, että "ammattikorkeakouluissa ulkomaalaisen opiskelijan kustannusvaikutukset ovat pienemmät kuin kotimaisen". Heti perään selvityksessä kuitenkin todetaan laskelmien luottamusvälien olevan niin suuria, ettei tällä perusteella voida antaa varmaa kuvaa kustannuseroista.

Yliopistoissa ulkomaalainen opiskelija voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin suomalainen opiskelija.

Mitä kouluttaminen maksaa?

Jos korkeakoulujen koulutuskustannukset jaetaan opiskelijamäärällä, saadaan yhden yliopistolukuvuoden hinnaksi keskimäärin 7 000 euroa. Ammattikorkeakoulun puolella kustannukset ovat tästä hieman korkeammat.

Oppilaitoksilla on kuitenkin kiinteitä kustannuksia, jotka pysyvät samoina opiskelijamäärästä riippumatta. Kun nämä otetaan huomioon, VATT laskee yhden kokopäiväisen perustutkinto-opiskelijan koulutuksen maksavan vuodessa keskimäärin 2 800 euroa yliopistolle. Samalla laskukaavalla ammattikorkeakouluopiskelijan vuoden koulutus maksaa 2 300 euroa.

Kustannusten lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat tuovat Suomelle taloudellista hyötyä kuluttamisen ja työnteon muodossa. Opiskelijat voivat saada tukea ulkomailta, mikä kuluu Suomessa asumiseen ja ruokaan. Hän voi käydä osa-aikatöissä ja maksaa siitä veroa Suomeen.

VATT laskee, että jos ulkomaalainen opiskelija saa palkkaa Suomesta ja tulonsiirtoja ulkomailta, hänen opiskeluajan kustannukset ja hyödyt yhteiskunnalle menevät lähes tasan. Jos taas opiskelija elää täysin ulkomailta saamalla rahoituksella, hyödyt ovat suuremmat.