1. yle.fi
  2. Uutiset

Kotidialyysi säästää aikaa ja rahaa – laite hyrisee Velin olohuoneessa viidesti viikossa

Yhä useampi suomalainen munuaispotilas odottaa siirrännäistä kotihoidossa. Elämää pidetään kotona yllä puolet halvemmalla kuin sairaalassa. Silti kotidialyysin saatavuus vaihtelee suuresti maan eri osissa.

Kotimaan uutiset
Veli Isomäki tekee itselleen kotona dialyysiä
Veli Isomäki tekee itselleen kotona dialyysiä.Marjut Suomi / Yle

Munuaisten vajaatoimintaa hoitavaa dialyysihoitoa ei tarjota kotihoitona niin usein kuin se olisi mahdollista.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 1800 dialyysipotilasta, ja hoito tuo yhteiskunnalle vuositasolla arvioiden mukaan noin 80 miljoonan euron kustannukset. Tästä huolimatta halvemman kotidialyysin saamisessa on sairaanhoitopiireissä isoja eroja.

Siinä missä Uudellamaalla reilu kolmannes potilaista on kotidialyysin piirissä, Vaasassa vain noin joka viides voi hoitaa dialyysinsä itsenäisesti kotona. Pirkanmaalla noin joka neljäs hoidetaan kotona.

Kotona hyrräävä dialyysikone säästää aikaa

Pirkanmaalla Juupajoella asuvan Veli Matti Isomäen kodin nurkassa hurisee suuri dialyysikone, sillä Isomäki sairastaa perinnöllistä munuaistautia. Vuosi sitten kunto meni niin huonoksi, että Isomäen oli aloitettava dialyysihoidot.

Hänelle tarjottiin heti mahdollisuutta tehdä hoidot kotonaan. Isomäkeä koulutettiin kaksi kuukautta sairaalassa dialyysikoneen käyttöön. Kotoa otettiin vesinäytteet sekä tehtiin pieniä sähkö- ja vesimuutoksia. Itse dialyysikone on iso, ja kylpyhuoneesta kulkevat muoviset vesiletkut huoneen poikki Isomäen hoitonurkkaukseen.

– Se on Taysissa nelisen tuntia ja sitten matkat päälle, niin menee kuutisen tuntia yhteensä. Siinähän se päivä kuluu, Isomäki kertoo sairaalassa Tampereella tehtävän dialyysin vaatimasta ajasta.

Kotona tehtynä noin puolet halvempi

Potilaat voivat myös kieltäytyä tarjotusta mahdollisuudesta tehdä dialyysi kotonaan, sillä neulojen laitto voi olla joillekin liian suuri kynnys. Myös haja-asutusalueella voi vedenlaatu olla riittämätön.

Kun sairaalassa tehtävien dialyysihoitojen kokonaiskustannukset ovat noin 70 000 euroa potilasta kohden vuodessa, on vastaava hoito kotona tehtynä noin puolet halvempi. Silti sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon kotidialyysiä hoitomuotona käytetään.

Monesti teen dialyysin illalla, että pääsee hoidon jälkeen nukkumaan suoraan. Ei mene koko päivä pilalle.

Veli Matti Isomäki

Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Heikki Saha kertoo, että kotidialyysi on aina ensimmäinen vaihtoehto.

– Kun mietitään hoitojen aloittamista niin kyllä koti on se, mistä lähdetään. Se on potilaalle mukava ja antaa vapauksia. Kuitenkin se vaatii potilaalta aina enemmän, Saha muistuttaa.

Muun muassa lääkäripula estää kotidialyysien yleistymistä

Kela kertoi äskettäin, että vaikka dialyysipotilaat edustavat vain kahta prosenttia sen potilaskannasta, on hoitojen aiheuttamien matkakustannusten osuus 10 prosenttia.

– Suurin osa potilaista on aika iäkkäitä ja monisairaita. Tämä on se syy miksei kaikkia voida kotiin laittaa, Saha selittää sairaalassa tehtävien dialyysien määrää.

Myös munuaissairauksiin erikoistuneiden lääkäreiden laiska innostus hakea kasvukeskusten ulkopuolella olevia virkoja hidastaa potilaiden mahdollisuutta saada dialyysihoitonsa kotona. Toisaalta hoitokulttuurit muuttuvat sairaaloissa hitaasti.

Juupajoella ollaan tyytyväinen kotidialyysiin. Dialyysikone hyrrää Isomäkien kodin nurkassa viisi kertaa viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Nyt hoitoa seuraavan väsymyksenkin voi suunnitella osaksi tavallista päivärytmiä.

– Monesti teen dialyysin illalla, että pääsee hoidon jälkeen nukkumaan suoraan. Ei mene koko päivä pilalle vaan voi touhuta kaikenlaista päivän aikana.

Lue seuraavaksi