Henkilötiedoissa pyörivät iso rahat – "Tietosuoja on hyvin tärkeä"

Henkilötiedot ovat kysyttyä kauppatavaraa ja niitä hyödynnetään niin markkinoinnissa kuin tuotekehittelyssäkin. Asiantuntijat uskovat alan kasvavan tulevaisuudessa, kun tietoja opitaan keräämään ja analysoimaan aiempaa tehokkaammin.

talous
Henkilö kirjoittaa tietokoneen näppäimistöllä. Tietokoneen hiiri kuvan etualalla.
Yle

Asiakkaista saatava tieto, sen koostaminen ja ymmärtäminen alkaa olla markkinoilla yhä arvokkaampaa. Osin tästä kertoo yritys- ja luottotietoyhtiö Suomen Asiakastiedon listautuminen Helsingin pörssiin perjantaina.

Bahrainilaisen pääomasijoittajan Investcorpin omistama Suomen Asiakastieto hakee listautumisella rahaa pääomistajille, mutta samalla myös tunnettavuutta Asiakastiedon brändille. Suomen Asiakastiedon liikevoitto oli viime vuonna 18,6 miljoonaa euroa.

– Listautuminen kertoo siitä, että markkinoilla on ymmärretty henkilötietojen arvo. Uskon, että henkilötietojen käsittelyyn liittyvä liiketoiminta kasvaa jatkossakin, sanoo markkinointiin ja tietosuojaan erikoistunut asianajaja Elina Koivumäki JB Eversheds -asianajotoimistosta.

Henkilötiedot ovat kysyttyä kauppatavaraa. Pelkästään Väestörekisterikeskus myi vuonna 2013 yrityksille henkilötietoja yli seitsemän miljoonan euron edestä.

– Meistä on hyvät tiedot olemassa, ja nyt on alettu ymmärtää, että niitä kannattaa myös hyödyntää. Suuri muutos on se, että tietoja halutaan yhdistää muihin tietoihin, sanoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Lasse Mitronen.

Tietoja kerätään monesta lähteestä

Yritykset turvautuvat asiakasanalyyseissään monenlaisiin tietoihin. Perinteisten rekistereiden lisäksi tietoja kerätään muun muassa sovellusten ja laitteiden kautta, tutkimuksista ja asiakkaiden aiemmasta käyttäytymisestä. Yhdistelemällä erilaisia tietoja saadaan tarkkoja ennusteita asiakkaista.

– Saatavilla on valtava määrä tietoa, mutta sitä pitää ymmärtää. Nyt ollaan siirtymässä asiakastiedosta asiakasymmärrykseen. Tietojen käsittelyyn tarvitaan asiantuntemusta, joten alalle tulee uusia yrityksiä, jotka tarjoavat analyysipalveluita, Mitronen sanoo.

Kun tietoja ja toimijoita on paljon, on pelisääntöjen oltava kaikille selvät.

– Tekniikka on kehittynyt hurjan nopeasti ja suoramarkkinointiin liittyy tyypillisesti monia eri osapuolia. Pitkät alihankintaketjut aiheuttavat sen, että osapuolten on varmistettava, kuka omistaa minkäkin datan ja mitä sillä saa tehdä, Elina Koivumäki sanoo.

Tietosuoja askarruttaa

Kun puhutaan henkilötiedoista, puhutaan aina myös tietosuojasta. Suomessa henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa, jossa muun muassa määrätään, miten tietoja pitää käsitellä ja miten niitä voi luovuttaa eteenpäin.

Tietosuojan rajanvetoja pohditaan koko ajan. Viimeksi tällä viikolla Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi (siirryt toiseen palveluun), ettei luottoyhtiöllä ole oikeutta päästä etäyhteydellä suoraan verottajan järjestelmään, vaikka yhtiöllä onkin oikeus saada asiakkaitaan koskevat tiedot sähköisessä muodossa, esimerkiksi levykkeellä tai suojattuna sähköpostina.

– Tietosuoja on hyvin tärkeä kysymys. Jos ala kasvaa, on syytä käydä keskustelua, mitä tietoja annetaan ja millä ehdoilla. Nyt tietoja on saatavissa, koska ihmiset luovuttavat niitä. Jos luottamus menetetään, eivät ihmiset enää luovuta tietojaan, Mitronen sanoo.

Koivumäen mukaan Suomessa ymmärretään kohtalaisen hyvin tietosuojan merkitys.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä. Rekisteriselosteiden laatimista ja tietosuojasta kertomista ei pitäisi ottaa negatiivisena velvoitteena. Se on myyntivaltti. Kun yrityksen verkkosivuilla kerrotaan avoimesti, mitä tietoja se kerää ja mihin tarkoitukseen, niin se lisää luotettavuutta.

Henkilötiedoista muodostuu henkilörekisteri, jonka rekisteriselosteen pitää lain mukaan olla kaikkien rekisterissä olevien saatavilla. Rekisteriselosteesta pitää käydä ilmi muun muassa, mitä tietoja rekisteriin kerätään ja miksi.