Näkökulma: Menetyksen paikkuussa sarkaa kristillisdemokraateilla

Kristillisdemokraatit käyttävät miesvoimaa nostaakseen naisen Keski-Suomesta kansanedustajakaartiin. Neljä vuotta sitten menetetyn paikan paaluttaminen uudelleen saattaa kuitenkin olla ylivoimainen urakka, pohtii toimittaja Päivi Kupla.

kristillisdemokraattiset puolueet
Uutispäällikkö Päivi Kupla

Kristillisdemokraattien keskisuomalainen ehdokason 47-vuotias, äidinkielenään suomea puhuva perheellinen mies, joka harrastaa liikuntaa ja pikkuisen nauttii musiikistakin. Hän työskentelee yksityistä puolta useammin julkisella alalla, on johtavassa asemassa tai asiantuntijatehtävässä mutta vähintäänkin korkeakoulututkintoa edellyttävässä työssä. Hän hallitsee suomen ja englannin kielen lisäksi myös ruotsin tai saksan. Hän ei välttämättä kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Eduskuntapaikkaa hän tavoittelee pienellä 1 000–5 000 euron budjetilla. Hänen omat vuositulonsa ovat 40 000–50 000 euron tuntumassa.

Näin kertoo lahjomaton vaalikone.

Sitä vaalikone ei kerro, että tuon miehen isoin pyrkimys näissä vaaleissa on täyttää kuusi kautta eduskunnassa istuneen ja viime vaaleissa pudonneen Toimi Kankaanniemen paikka. Siis palauttaa puolueelle menetetty ja vuosikymmenten saatossa liki katkoitta kuulunut edustajuus Keski-Suomesta. Toimi nimittäin kerää nyt ääniä naapuripuolueessa, ja 80-luvun lopulta eduskunnassa istuneen ja ministerinäkin toimineen Kankaanniemen viime vaalien 3 412 ääntä pitäisi nyt kanavoida pääosin ensikertalaisista koostuvalle ehdokasjoukolle. Ja vähän pitäisi lisääkin saada.

Varteenotettavin läpimenijä lienee viime vaalien kakkonen, oikeuslaitoksessa kannuksensa hankkinut Marika Visakorpi, jonka äänisaalis toki jäi viimeksi tuhat ääntä kärkiehdokasta pienemmäksi.

Viime vaaleissa kuitenkin naiset ovat Keski-Suomessa olleet nosteessa. Neljä vuotta sitten huikeimman äänipotin nappasivat keskustan Anne Kalmari, demarien Susanna Huovinen ja kokoomuksen Henna Virkkunen.

Mielenkiintoiseksi kristillisdemokraattien listan tekee se, että väestä puolet on maakunnasta. Ja puoleksi jakaantuu myös kuuluminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tällä seikalla on perinteisesti ollut näillä äänestyskentillä iso merkitys.

Se keskiverto kristillisdemokraattien keskisuomalaisehdokas ei muuten halua viiniä ruokakauppaan eikä sunnuntaishoppailua, ei eutanasiaa eikä yksityisiä terveyspalveluita. Eikä hän halua syödä geenimuunneltua ruokaa. Mutta poliiseja hän kaipaa lisää.

Ihan kaikessa tuo mies ei ole yhtä järkkymätön. Eniten hänen kantansa horjuu siinä, voisiko perustulo olla meille hyväksi.Vanhusten hoitokustannusten maksajastakaan hän ei ole ihan varma. Ja joskus tuo mies haikailee vielä oman markan perään.

Sulattaako maakunnan kristillisdemokraattimme noilla ajatuksillaan tarpeeksi monen tuhannen sydämet, se jää nähtäväksi vaalipäivänä.

Ai niin, voihan se toki olla tällä kertaa siis olla myös nainen, joka miesvoimalla nostetaankin eduskuntaan Keski-Suomesta.