Näkökulma: Kreikan kannattaa viivytellä

Kreikan hallitus ei ole vieläkään antanut lainoittajille tietoja tekemistään ja suunnittelemistaan uudistuksista. Sen ei kannata, koska se voi kaataa hallituksen, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

Näkökulmat
Maria Stenroos.
Maria Stenroos.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras asteli viikko sitten Brysselissä huippukokouksen käytäviä hymyilevänä ja myönteisenä. Pari päivää myöhemmin hänet nähtiin Berliinissä tapaamassa Saksan liittokansleria Angela Merkeliä.

Kaikki järjestyy, oli Tsiprasin viesti. EU-johtajat kehuivat Tsiprasin asennetta rakentavaksi.

Mitä Tsiprasin neuvotteluista jäi käteen? Kreikka lupasi kirjoittaa kolmannen kerran listan.

Kreikkalainen lista. Se tarkoittaa rykelmää ajatuksista, joilla maata voisi uudistaa ja uudistuksia vastaan saada Euroopalta lainarahaa.

Listojen kirjoittelu alkoi Kreikan vaalien jälkeen. Euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston jättilainassa Kreikalle on ehdot. Jos Kreikka täyttää ne, se saa viimeisen reilun seitsemän miljardin lainaerän.

Edellinen hallitus ei täyttänyt ehtoja, joten se pyysi jatkoaikaa. Vuoden lopussa maksettavaksi tarkoitettu lainaerä EU:lta jäi saamatta.

Lainan ehdot eivät kelvanneet tammikuussa valitulle vasemmistoenemmistöiselle hallitukselle, koska ne heidän mielestään suistavat Kreikan kurjuuteen. Eurooppalaiset lainoittajat suostuivat neuvottelemaan – joitakin ehtoja voidaan korvata toisilla, kunhan Kreikan talous oikenee ja se pystyy jatkossa maksamaan velkansa.

Kahdessa aiemmissa listassaon ollut kaikenlaista: puheita eläkkeistä, arvonlisäverosta, verorästien perimisestä, yksityistämisestä – samoja asioita, joita lainoittajat ovat alunperinkin Kreikalta vaatineet. Listat ovat kuitenkin olleet löperöitä – konkretiaa puuttuu. Lisäksi Kreikka on esittänyt köyhimmille apupakettia ja muun muassa verovakoojajärjelmän rakentamista.

Kolmatta listaa odotellessa muulta Euroopalta on alkanut mennä usko. Listan aikataulua on siirretty jo pari kertaa. Sen pitäisi tulla maanantaina. Tällä hetkellä liikkuvien tietojen mukaan lista ei vieläkään ole sitä, mitä lainoittajat toivoisivat. Ehdoista pitäisi päättää huhtikuun loppuun mennessä.

Jotta laina voitaisiin maksaa, Kreikan pitäisi myös päästää lainoittajat tutkimaan tilikirjoja ja toteutuneita uudistuksia. Lainoittajien edustajat eli entinen troikka pääsi matkustamaan Kreikkaan, mutta sitä kohdellaan kuin vihollista. Tarkastajat ovat lähinnä odotelleet. Väliarvion tekeminen ei ole edennyt.

Lainoittajilla ei ole kiire. Mutta arvellaan, että Kreikalla voisi olla. Valtiolla ei todennäköisesti ole varaa maksaa sekä lähipäivinä maksuun tulevia palkkoja ja eläkkeitä että kansainväliselle valuuttarahastolle erääntyviä lainoja.

Maksuihin ei ole varaa, koska vuoden lopussa odoteltu lainaerä jäi saamatta. Kansalaiset jättävät verojaan maksamatta, koska ne odottavat hallituksen lupaamia uudistuksia. Hallituksen taas ei kannata sopia ehdoista, joilla lainaa voisi saada. Sillä lista ehdoista, joka kelpaisi Euroopan lainoittajille, ei todennäköisesti kelpaisi Kreikan parlamentille.

Mitä Kreikan hallituksen siis kannattaa nyt tehdä? Viivytellä.

Jos Kreikan hallitus suostuu EU-lainoittajien ehtoihin, sen luottamus kotimaassa on todennäköisesti mennyttä. Jos se ei suostu, lainarahaa ei tule, ja kreikkalaiset eivät saa palkkojaan ja eläkkeitään. Silloinkin sen luottamus on mennyttä.