1. yle.fi
  2. Uutiset

Avaruuslentäjillä edessään ihmiskoevuosi avaruusasemalla

Amerikkalaiset astronauttikaksosveljet ja venäläinen kosmonautti osallistuvat kokeeseen, jolla tutkitaan painottomuuden vaikutusta kehon toimintoihin. Tavoitteena on hankkia tietoa miehitettyjä Mars-lentoja varten.

Ulkomaat
NASAn astronautti Scott Kelly (oik.) ja hänen identtinen kaksosensa, eläkkeelle jäänyt astronautti Mark Kelly lehdistötilaisuudessa Baikonurin avaruuskeskuksessa Kazakstanissa 25. maaliskuuta.
NASAn astronautti Scott Kelly (oik.) ja hänen identtinen kaksosensa, eläkkeelle jäänyt astronautti Mark Kelly lehdistötilaisuudessa Baikonurin avaruuskeskuksessa Kazakstanissa 25. maaliskuuta.Sergei Ilnitski / EPA

Amerikkalainen astronautti ja venäläinen kosmonautti lähtivät perjantai-iltana Suomen-aikaa kohti Kansainvälistä avaruusasemaa aloittaakseen pisimmän komennuksen, jolla yksikään ihminen on ollut 400 kilometrin päässä Maasta sijaitsevalla asemalla.

Amerikkalaista Scott Kellyä ja venäläistä Mihail Kornienkoa kuljettava Soyuz-alus laukaistiin Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista ja sen on määrä telakoitua perille varhain lauantaiaamuna. Tästä alkaa eräänlainen ihmiskoe: Tarkoituksena on tutkia, kuinka ihmiskeho reagoi pitkään oleskeluun lähes painottomassa tilassa.

Tieto on erityisen arvokasta kansainvälisten avaruustutkijoiden selvittäessä mahdollisuuksia Mars-lentoihin tulevaisuudessa. Miehitettyjen matkojen Marsiin on arvioitu kestävän kahdesta kolmeen vuoteen.

Eläkepäiviä viettävä astronauttiveli myös tutkimuskohteena

Venäläinen avaruuslentäjä Kornienko kertoi etukäteen, että hän tulisi luultavasti ikävöimään ainakin luonnonmaisemia ja metsiä pestinsä aikana.

Tutkimuksen olennainen osa on Kellyn identtinen kaksoisveli Mark, joka on jo eläkkepäiviä maan kamaralla viettävä astronautti. Kaksosveljesten kehoja seurataan ja verrataan toisiinsa operaation aikana. Näin pyritään hahmottamaan tarkka kuva siitä, mitä mahdollisia muutoksia avaruudessa olevan veljen kehossa tapahtuu.

Jo nyt tiedetään, että tarkkaan suunniteltu ravinto ja fyysiset harjoitukset auttavat ehkäisemään luuston haurastumista ja lihasten heikentymistä painottomassa tilassa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Sen sijaan vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka painottomassa tilassa oleskelu vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja näkökykyyn.

Aiemmin 1990-luvulla vanhalla venäläisellä Mir-avaruusasemalla kosmonautit viettivät vuotta pidempiä jaksoja. Pisimmillään komennus kesti 437 päivää yhtäjaksoisesti.

Lääketiede ja tietämys painottoman tilan haittavaikutuksista on siitä kehittynyt valtavasti. Tarkemmilla tutkimusmenetelmillä pyritään nyt kokoamaan aiempaa kattavampaa tietoa ihmiskehon mahdollisista rasituksista avaruudessa.

Lähteet: AP, AFP

Lue seuraavaksi