Kanttorin hiljainen viikko on kaikkea muuta kuin hiljainen

Pääsiäinen ja sitä edeltävä hiljainen viikko tietävät kanttorille kiireitä. Hoppu johtuu siitä, että pääsiäisviikko on musiikillisesti kirkon aktiivisinta aikaa. Messujen ja perinteisen kirkkomusiikin lisäksi suosittuja ovat esimerkiksi Bachin Matteus- ja Johannes-passiot.

musiikki
Kanttori Hanna Petäjä Ylistaron kirkossa 28.3.2015
Kattori Hanna Petäjä harjoittelee Ylistaron Komiassa kirkossa ennen hiljaisen viikon alkua. Tyhjässä kirkossa jälkikaiku kestää huomattavasti pidempään kuin pääsiäisen aikaan, jolloin penkeissä on paljon kuulijoita.Anne Rahjola / Yle

Kun kristikansa hiljentyy kohti pääsiäistä, kanttori pistää kaasun pohjaan. Musiikkia tarvitaan paitsi kirkkojen tavallisissa sanajumalanpalveluksissa ja messuissa, myös yhteislaulutilaisuuksissa ja hartauksissa.

Kanttorin kiireet alkavat jo palmusunnuntaina ja jatkuvat runsaan viikon, päättyen toisena pääsiäispäivänä. Lisäksi välissä saattaa olla muita tilaisuuksia, kuten kasteita ja hautaan siunaamisia. Osa seurakunnista kuitenkin rajoittaa toimituksia, ettei kiireestä tulisi kohtuuton.

Ylistaron kappeliseurakunnan kanttori Hanna Petäjä osaa suhtautua ammattinsa kiinnipitävyyteen jo rennosti.

– Toki ei voi mihinkään lähteä yökylään. Sen työ rajoittaa pääsiäisenä, Petäjä toteaa 25-vuotisen kanttoriuransa kokemuksella.

– Toisaalta tunteja ei tule hirveästi. Joten kyllä sitä ehtii olla perheen, läheisten ja lasten- ja lastenlastenkin kanssa, hän puntaroi.

Negrospirituaali sykähdyttää joka vuosi

Pääsiäisessä kanttori Petäjää sykähdyttää eniten hänen suosikkivirtensä numero 104 eli Pilvimuurista valo välähtää.

– Negrospirituaali on syntynyt parisensataa vuotta sitten Yhdysvaltain etelävaltioiden puuvillapelloilla, missä afrikkalaiset orjat tekivät työtä. He lauloivat, niin että olisivat jaksaneet raskasta työtä paremmin – ja usein ne olivat hengellisiä lauluja.

Muita perinteisiä pääsiäisvirsiä ovat kiirastortain virsi 77 Käy yrttitarhasta polku ja virsi 78 Vieraalla maalla kaukana.

Virsi 88, Lensi maahan enkeli, on erityisen suosittu lastenvirsi. Se kuullaan usein esimerkiksi koulujen pääsiäiskirkoissa ja päiväkotien kirkkohetkissä.

Vanha "ykköspääsiäisvirsi" on myös virsi 84 eli Nyt se suuri päivä koitti.

– Niin kauan kuin minä muistan, sillä on aina aloitettu Ylistarossa ensimmäisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus. Se on vähän kuin suvivirsi, joka liittyy kesään. Tämä on se pääsiäisen ykkönen.

Pääsiäisyön messu lisää suosiotaan

Tilastojen valossa suosituin pääsiäisen kirkossakäyntipäivä on kiirastorstai, jolloin käydään myös ehtoollisella. Palmusunnuntai ja ensimmäinen pääsiäispäivä häviävät suosiossa selvästi.

Petäjä povaa, että kun kävijätilastoja tehdään seuraavan kerran, myös pääsiäisyön messu saattaa näkyä suosiopiikkinä. Yömessuja on nimittäin alettu järjestää jopa Pohjanmaalla.

Musiikillisesti pääsiäisen ilosanoma ja riemu ovat silti jääneet enemmän ortodokseille. Kirkon tiedotuskeskuksen asiantuntija Teija Tuukkanen kertookin, että suomalaisten pääsiäisessä korostuu passionmusiikki, ja ilosanoma on jäänyt Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman jalkoihin.

Kanttori Hanna Petäjä myöntää, että näin saattaa olla. Mutta molliakin on monenlaista:

– Esimerkiksi Bachin passiot ovat todella kaunista musiikkia ja paljon on duuriakin mukana, Petäjä vastaa.

Suosittujen passioiden lisäksi seurakuntalaiset osallistuvat nykyisin innolla Ristin tie- tai Via Crucis -pääsiäisvaelluksiin, joilla kerrataan Jeesuksen kärsimysnäytelmän tapahtumat. Esimerkiksi Helsingissä vaellus järjestetään pitkänäperjantaina jo 20:tta kertaa.

– Olisiko se se kärsimyksen ongelma. Siinä voi ihminen peilata omaakin kärsimystään sen kautta, Petäjä arvelee suosion syytä.