1800-luvulla pääsiäiseen valmistauduttiin huolella – mämmi ja munat maistuivat

Hämeenlinnalainen Palanderin talo vie vierailijansa kaupunkilaiskodin pääsiäisen viettoon 1800-luvun loppupuolelle. Pääsiäisvalmistelut aloitettiin tuon ajan porvariskodissa hyvissä ajoin. Usein pääsiäisaterialle saatiin myös vieraita kestittäviksi.

Kotimaa
mignon-munat tulivat pääsiäisen viettoon vuonna 1896
Eveliina Niskanen / Yle

Ennen pääsiäistä 1800-luvun kaupunkilaiskodissa ja etenkin keittiössä riitti tekemistä. Pääsiäisen ruoka oli tavallista koreampaa, kertoo Hämeenlinnan historiallisen museon museoavustaja Johanna Pihlajamäki.

– Pääsiäisaterialla pöytään laitettiin tarjolle parasta ja runsaasti, ja ruokien valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin. Kaikki tehtiin käsin, ja ruuat suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Mämmin ja oluen valmistus alkoi hiljaisen viikon alussa.

Pyhät, kuten pääsiäinen ja joulu, olivat niitä harvoja hetkiä, jolloin ruokaan laitettiin eksoottisia raaka-aineita ja mausteita. Raaka-aineita hankittiin eri puolilta kaupunkia.

– Torilta ostettiin munat ja siirtomaatavarakaupasta kuivattuja hedelmiä, siirappia ja sokeria, luettelee Pihlajamäki.

Pitokokkin osallistui vieraiden kestitsemiseen

1800-luvun kaupunkilaiskodissa isäntäväki saattoi osallistua ruoka-aineiden hankintaan, mutta palvelusväki hoiti ruuan valmistuksen.

– Rouva katsoi päältä, että kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Keittiö oli kuitenkin työn tekemisen paikka, jossa palvelusväki ahkeroi, kuvailee amanuenssi Inka-Maria Laitila.

Jos ruokailijoita oli tulossa paljon, myös pitokokki voitiin palkata pääsiäisen ruokien tekemiseen. Lankalauantaina pöydän ääreen saatettiin saada vieraita, jotka usein tulivat pitkän matkan päästä.

– Vieraat jäivät tavallisesti yöksi, kun kaukaa tultiin – ja joskus vierailu saattoi kestää kuukaudenkin. Vierailut sukulaisissa olivat tärkeitä tuohon aikaan, kun puhelimia ei ollut ja yhteyttä pidettiin kirjeitse, kertoo Laitila.

Suklaamunien makuun päästiin vuonna 1896

Yli sata vuotta sitten pääsiäiseksi tehtiin tuttuja ruokia: mämmiä ja munaa monessa muodossa. Lisäksi leivottiin munalla voideltua, imellytettyä limppua, pullaa ja pikkuleipiä.

mämmi-resepti eiole muuttnut vuosien saatossa
Mämmiresepti sadan vuoden takaa osoittaa, että perinteinen herkku ei ole muuttunut.

Oman haasteensa pääsiäisruokiin toi vuodenaika: talven jäljiltä kellari ei pullistellut raaka-aineista.

– Jos hyvin kävi ja lehmä vasikoi, ternimaidosta tehtiin pääsiäispöytään uunijuustoa. Lintu- ja lammaspaistia oli myös. Kalaa syötiin keväällä yleensä paljon, varmasti pääsiäisenäkin, uskoo Pihlajamäki.

Suklaamuniakin porvarisperheessä mutusteltiin. Nykyään syötävät ohutkuoriset suklaamunat eivät kuitenkaan olleet tuttuja, kertoo Laitila.

– Fazer aloitti Mignon-munien valmistuksen vuonna 1896, joten juuri ennen 1900-luvun alkua suklaamunista tuli osa suomlaisten pääsiäisperinnettä.

_Hämeenlinnan Palanderin talon pääsiäisnäyttelyyn voi tutustua la–su 28.–29.3. sekä su–ma 5.–6.4. klo 12–16. _