yle.fi-etusivu

"Haluan, että koulu ei määritä päivärytmiäni" – Yhä useampi nuori harkitsee välivuotta

Yhä useampi lukiolainen suunnittelee pitävänsä valkolakin saatuaan välivuoden. Taloudellisen tiedotustoimisto TATin tutkimuksen mukaan runsas neljännes nuorista aikoo pitää välivuoden, kun vielä vuosi sitten vain viidennes mietti välivuoden pitämistä. Erityisesti tytöt ovat hyppäämässä pois opintoputkesta.

Kotimaa
Manta Vappuna.
Yle

Ylioppilaaksi tänä keväänä valmistuvan Tuulia Aherikon haaveissa siintää opinnot eläinlääketieteen parissa. Sitä ennen hän on kuitenkin päättänyt hengähtää.

– Oon ensiksi käynyt yhdeksän vuotta peruskoulua ja vielä kolme lukiota, niin nyt alkaa tuntumaan siltä, että tekisi mieli tehdä vähän jotain muutakin kuin opiskella. Ettei päivän rytmiä määräisi pelkästään koulu.

Tänä keväänä valkolakin päähänsä painavan Aherikon tapaan yhä useampi nuori suunnittelee pitävänsä lukion jälkeen hengäsdystauon. Taloudellisen tiedotustoimisto TATin tuoreen Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan kiinnostus välivuotta kohtaan on nyt huipussaan. Runsas neljännes nuorista aikoo pitää tauon opiskelusta lukion jälkeen. Vielä vuosi sitten vain viidennes mietti välivuoden pitämistä. Yksi syy välivuoden suosion kasvuun on korkea-asteen haku-uudistus, jossa ensimmäistä kertaa hakevia suositaan ja opiskelualan vaihtaminen on vaikeampaa, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellisesta tiedotustoimistosta.

– Nuorista tuntuu, että heidän pitäisi kerralla tietää, mitä he haluavat opiskella ja tehdä, koska tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä minkälaisia kiintiöitä eri korkea-asteen oppilaitoksilla on jo opiskeleville sekä sitten jo tutkinnon omaaville. Tästä johtuva epätietoisuus luo yhä enemmän painetta lukion jälkeisille opintovalinnoille.

Tenhunen-Ruotsalaisen mukaan nuoret myös miettivät tarkemmin millä alalla tulevaisuudessa riittää töitä. Tällä hetkellä opintoputkesta ovat hyppäämässä pois erityisesti tytöt.

– Tytöt haluavat yleisemmin tehdä päätökset varmasti. He haluavat olla täysin varmoja siitä mitä aikovat tehdä tulevaisuudessa eivätkä ota riskejä kuten pojat.

Työelämään tutustumista myös lukioon

Opinto- ja alavalinnat aiheuttavat tutkimuksen mukaan nuorissa paljon epävarmuutta. Tutkimukseen vastanneesta yli 4 000 lukiolaisesta vain 18 prosenttia sanoi tietävänsä varmasti, mihin he pyrkivät opiskelemaan lukion jälkeen. 70 prosenttia ilmoitti kaipaavansa opetukseen lisää tietoa työelämästä.

– Kyllä nuorten vastaukset osoittavat sen, että lukiokoulutuksessa on selkeä tietovaje työelämään liittyen. Olisi hyvä, jos valmistelussa olevassa opintosuunnitelmassa tähän tulisi muutos ja työelämä tulisi osaksi kaikkia opetettavia aineita, eikä se olisi pelkästään opinto-ohjaajien vastuulla, toteaa TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Lukiolaiset haluaisivat tutustua työelämään erityisesti omakohtaisen kokeilun eli TET-harjoittelun kautta. Vaikka Tuulia Aherikolle tulevaisuuden suunnitelmat ovat jo selvillä, kannattaa hän jo yläasteelta tutun TET-jakson tuomista myös lukioon.

– Se olis kiva, jos pääsisi vähän kattoon sellaista alaa, mihin on itse lukioaikana, et mä voisin hakea tonne, niin vois sinne päästä vaiks viikoks kattomaan et millasta se olis.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"