"Kuin yrittäisi myydä jääkaappeja eskimoille" – Suomalaisviini yllätti ranskalaisen huippukokin

Joukko ranskalaisia ravintola-alan huippuammattilaisia tutustui viikonloppuna suomalaisten elintarvikealan yritysten tuotteisiin. Yksi maan arvostetuimmista keittiömestareista tykästyi varsinkin speltistä tehtyyn talkkunakakkuun sekä hunajaan. Vain suomalaisten kanssa pitää kinata marjaviinin aitoudesta, sanoo puolestaan suomalainen tilaviiniyrittäjä.

Kotimaa
Ranskan arvostetuimpiin keittiömestareihin lukeutuva Guy Krenzer kaappasi Mustila Viinin yrittäjän Maria Tigerstedtin kaverikuvaan vierailun päätteeksi
Ranskan arvostetuimpiin keittiömestareihin lukeutuva Guy Krenzer kaappasi Mustila Viinin yrittäjän Maria Tigerstedtin kaverikuvaan vierailun päätteeksi.Valtteri Kykkänen / Yle

Joukko ranskalaisia ravintola-alan huippuammattilaisia tutustui viikonloppuna suomalaisten pientuottajien tarjontaan. Pariisissa toimivan Action Finlandin ja ProAgria Etelä-Suomen järjestämälle matkalle osallistui palkittuja keittiömestareita, catering-yritysten johtoa, ruokatoimittajia sekä ravintola-alaan keskittyneitä bloggareita.

Lauantaina ranskalaisvieraat tutustuivat suomalaisyritysten tuotteisiin Helsingissä ja sunnuntaina oli vuorossa matka Kuusamoon. Helsingissä ranskalaiset pääsivät maistamaan muun muassa sieniä, marjoja, mehuja, lihatuotteita, salmiakkia sekä talkkunakakkua.

Palkittu keittiömestari ihastui talkkunakakkuun

Yksi vieraista oli Guy Krenzer, joka on yksi Ranskan arvostetuimmista keittiömestareista. Hänelle on myönnetty peräti kaksi kertaa MOF eli Meilleur Ouvrier de France -tunnustus, joka on suurin kunnia jonka käsityötaidon ammattilainen voi Ranskassa saada. MOF-kilpailu järjestetään neljän vuoden välein.

Krenzer on saanut tunnustuksen leikkelealalta sekä keittiötaidosta. MOF-keittiömestarit tunnistaa siitä, että heidän työtakkinsa kaulus on koristeltu Ranskan lipun väreillä. Päivän aikana testattuja suomalaistuotteita Krenzer kuvailee näin:

– Kiinnostavia tuotteita oli paljonkin. Parhaiten jäivät mieleen pakastekuivatut marjat, erityisesti metsämansikka ja tyrni, jotka ovat meille aika outoja ja erittäin kiinnostavia makuja. Speltistä tehty talkkuna oli myös hyvä. Ranskassakin käytetään spelttiä, mutta talkkuna oli uusi tuttavuus. Täkäläinen viini oli aika yllättävää ja maistoin myös erinomaista hunajaa, kuvailee Krenzer.

Elimäellä toimiva Mustila Viini esitteli ranskalaisille muun muassa marjaviinistä tehtyä hiiloa, makeaa jälkiruokaviiniä sekä erilaisia liköörejä. Mustilan tilan yrittäjä Maria Tigerstedt kuvailee vastaanottoa erittäin positiiviseksi. Äärimmäisen vaativa yleisö aiheutti etukäteen pientä jännitystä.

– Olihan siinä aluksi sellainen eskimoille jääkaappeja -fiilis. Olen kuitenkin ennekin maistattanut tuotteita huippuluokan keittiömestareilla ja palaute on ollut positiivista. Hauskaa on se, että ulkomaalaisille ei ole tarvinnut koskaan perustella näiden tuotteiden eksotiikkaa. Vain suomalaisten kanssa on tullut kiistaa siitä, onko marjaviini ollenkaan viiniä, toteaa Tigerstedt.

Entä miten Guy Krenzer kuvailee elimäkeläisen viinin aromia?

– Kannattaa ottaa sellainen asenne, että ei mieti mistä henkilökohtaisesti pitää tai ei pidä. Maistaessa olen kiinnostunut siitä, mistä viini on tehty ja millaisessa maaperässä ja olosuhteissa se on kasvanut. Se on kiinnostavaa. Marjoista tehdyissä viineissä on se suuri marjaisuus ja hedelmän maku. Erittäin onnistuneesti toteutettu.

Miltä lohkolta possujen syömä kaura tulee?

Iittiläinen Benjamin Lihatori tarjoili ranskalaisvieraille possua kolmessa eri muodossa, muun muassa ilmakuivattua kinkkua. Keittiömestarit kyselivät tuotteista hyvinkin tarkasti.

– He olivat hyvin kiinnostuneita tuotteen alkuperästä, valmistustavasta ja markkinatilanteesta Suomessa. Kysymyksiä tuli myös siitä, miltä lohkolta possujen syömäkaura on peräisin, kuinka kaukaa jälkiruokaheinä on ja miten paljon possuilla on tilaa liikkua. Ylipäätään meidän traditiomme kiinnosti, kertoo Eila Eerola.

Suurilla elintarvikeyrityksillä on vientiä Suomesta Ranskaan, mutta pk-yritysten osalta toiminta on melko pienimuotoista. Viikonlopun tilaisuudet ovat suomalaisyrityksille suuri mahdollisuus vaikuttaa, sillä Ranskassa juuri vaikutusvaltaiset keittiömestarit luovat ruokatrendejä. Oma roolinsa on myös alan lehdillä ja suosituilla ruokablogeilla. Tuula Repo ProAgria Etelä-Suomesta sanoo, että suomalaiset voisivat ottaa mallia länsinaapurista.

– Ruotsalaiset ovat parempia markkinoimaan ja brändäämään elintarvikkeita. He luovat brändejä melkein mistä tahansa, sanoo Repo.