Paavo Lipposen selvitys: Arktisesta alueesta voi kehittyä Euroopan suurin investointikohde – Suomi tarvitsee pohjoisen tahtotilan

Suomen entinen pääministeri ja SDP:n pitkän linjan poliitikko näkee, että Suomesta voisi muodostua maailmanlaajuisen logistiikan keskus Aasian ja Euroopan välillä, jos pohjoisen kautta avattaisiin valokaapeliyhteys maanosien välillä.

politiikka
Paavo Lipponen
Paavo Lipponen.Jukka Lintinen / Yle

Lipponen kertoo monikymmensivuisessa raportissaan "Pohjoinen tahtotila" niistä valtavista mahdollisuuksista, mitä alueella on.

– Yksistään Barentsin alueella arvioidaan olevan hankesuunnitelmia noin 140 miljardin euron arvosta. Suomella on ainutlaatuinen etsikkoaika, Lipponen sanoo.

Erityisesti Norjan ja Venäjän investoinnit ovat mittavia. Norjan mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen etenee suunnitelmallisesti. Myös uusia öljykenttiä avataan, kuvailee Lipponen. Suomalaiselle osaamiselle saattaa löytyä mahdollisuuksia Jamalin LNG-laitosten rakentamisesta. Murmanskin-Arkangelin alueen infrastruktuurin rakentaminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Lipponen on selvittänyt arktisen ja pohjoisten alueiden kestävän talouskasvun edellytyksiä Elinkeinoelämän keskusliiton ja joidenkin sen jäsenliittojen pyynnöstä.

Valokaapeliyhteys Aasian ja Euroopan välille

Suomi voisi muodostua Lipposen visiossa globaalin logistiikan keskukseksi Aasian ja Euroopan välisenä linkkinä ja Venäjän naapurina. Oleellista tässä yhteydessä on Euroopan ja Aasian välisen valokaapeliyhteyden rakentaminen.

Aktisella alueella öljyvarojen arvioidaan riittävän tämän vuosisadan loppuun asti, kaasuvarat puolestaan jopa 300 vuodeksi. Lipposen mukaan Pohjoiset mineraalivarat ovat suuret ja esiintymien pitoisuudet maapallon korkeimpia. Teknologinen kehitys voi avata uusia mahdollisuuksia, kuten kaivannaistoimintaa meren pohjassa.

Suomella mahdollisuus, yhteisiä päämääriä tarvitaan

Hän kehottaa valtiovaltaa ja elinkeinoelämää määrittelemään yhdessä pohjoisen politiikan keskeiset päämäärät, jotta Suomi saa mahdollisimman suuren osan pohjoisesta potentiaalista.

– Yhteistä tahtotilaa tarvitaan myös alueellisesti: eripuraisuuden sijaan koko Suomen pitää puhaltaa yhteen hiileen. Maakunnat ja niiden yliopistot ovat avainasemassa, Lipponen korostaa.

Suomen pitäisi Lipposen mukaan tavoitella poliittista johtajuutta pohjoisessa, kun unioni keskittyy liikaa eteläisiin maihin.

– Arktinen talouskasvu hyödyttäisi koko Euroopan unionia, jossa Suomen tulee tavoitella pohjoisen politiikan johtajuutta. Pohjoisen nostaminen EU:n agendalle tasapainottaisi nykyistä asetelmaa, jossa unionin huomio keskittyy liikaa eteläisten jäsenmaiden haasteisiin. EU-vaikuttamisessa on tärkeätä pelata yhteen muiden Pohjoismaiden kanssa, Lipponen toteaa.

Suurvaltojen valtakamppailu on kiihtynyt

Arktisen alueen odotukset ovat viilentyneet kaiken kaikkiaan, toteaa Lipponen raportissaan. Syitä tähän ovat muun muassa öljyn, kaasun ja mineraalien hintojen lasku maailmantalouden ja etenkin Kiinan kasvun hidastuessa. Lähi-idän suuret tuottajat ovat lisänneet öljyn tarjontaa markkinaosuuksia turvatakseen. Öljyn ylitarjonta on pudottanut alan investointisuunnitelmia arviolta biljoonan dollarin arvosta.

Geopolitiikan paluu ja suurvaltojen ja liittoutumien valtakamppailu on kiihtynyt, mitkä puolestaan vaikuttavat arktisen alueen näkymiin, kirjoittaa Lipponen. Hän arvioi myös, että uusi sotilaspoliittinen asetelma johtanee puolustuksen vahvistamiseen Pohjoismaissa ja Suomessa. Tämä johtuu Venäjän toimista. Se on vahvistanut tukikohtaverkostoaan Suomen rajan tuntumassa ja Kaukoidän arktisilla alueilla.

Kiina kiinnostunut Grönlannin luonnonvaroista

Koillisväylän kehittämisnäkymät ovat heikentyneet maailmantalouden kasvun hidastuttua ja arktisten alueiden olosuhteiden osoittauduttua odotettua vaikeammiksi. Lipposen mukaan geopoliittinen asetelma luo myös epävarmuutta Koillisväylän hyödyntämisessä. Lipponen nostaa esiin myös tietoisuuden ympäristön haavoittuvuudesta, kun yritykset suunnittelevat arktisten luonnonvarojen käyttöä. Liiketoiminnan suunnitteluun kaivannaisteollisuudessa ja infrastruktuuriprojekteissa vaikuttavat alueen alkuperäiskansojen oikeudet, jotka tunnustetaan Lipposen mukaan entistä selkeämmin alueen valtioissa ja kansainvälisessä yhteisössä.

Arktisten näkymien muuttuminen ei tarkoita, että alueen liiketoimintamahdollisuudet olisivat heikentyneet. Päinvastoin, ne ovat pitkällä tähtäyksellä valtavat Suomen näkökulmasta, summaa selvitysmies Lipponen. Samaan aikaan Norjan ja Venäjän panostukset ovat "pitkäjänteistä politiikkaa", Lipponen mainitsee. Kiina puolestaan on kiinnostunut Grönlannin mineraaleista.

Koillisväylällä liikennöidään Lipposen arvion mukaan ympärivuotisesti ehkä 20–40 vuoden kuluttua. Jos se toteutuu, Suomen kannalta pohjoisen alueen logistiikan näkymät muuttuvat oleellisesti. Venäjä kehittää Koillisväylää rakentamalla huoltotukikohtia rannikolle.

Häkämies: Bisnesmahdollisuuksia osataan arvioida realistisemmin

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että "arktinen hype" on haihtunut mm. energian hinnanlaskun, Koillisväylän hitaamman avautumisen ja ympäristöherkkyyden vuoksi. Arviot bisnesmahdollisuuksista ovat nyt entistä realistisempia.

Häkämies luettelee suomalaisten mahdollisuuksia: teollisuus, energia, cleantech, logistiikka, infrarakentaminen, kemianteollisuus sekä matkailu ja muut palvelut. Myös Häkämies painottaa, että pohjoisen politiikan tulee olla valtakunnallista siten, että koko Suomen yritykset ovat mukana.