Vaaliennakko: Pienpuolueiden ehdokkaat uskovat asiaansa

Vaasan vaalipiirin alueella on kuusi pienpuoluetta ja yksi valitsijayhdistys, jotka ovat asettaneet ehdokkaita kevään eduskuntavaaleihin. Vaikka uuden puolueen nouseminen eduskuntaan on vaikeaa, pienpuolueiden ehdokkaat ovat motivoituneita ja uskovat ohjelmaansa.

vaalit
Itsenäisyyspuolueen ehdokkaita vaalityötä tekemässä. Vas. Mikko Voutilainen, Eija Kiviharju-Ketola, Veikko Kytösaari (tukijoukkoa) ja Harri Koskela.
Itsenäisyyspuolueen ehdokkaita vaalityötä tekemässä. Vas. Mikko Voutilainen, Eija Kiviharju-Ketola, Veikko Kytösaari (tukijoukkoa) ja Harri Koskela. Elina Niemistö / Yle

Kuudella eduskunnan ulkopuolisella puolueella ja yhdellä valitsijayhdistyksellä on ehdokkaansa kevään eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiirissä. Yhteensä ehdokkaita on 28. Pisin lista on Itsenäisyyspuolueella, jolla on 13 ehdokasta.

Itsenäisyyspuolueen lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Piraattipuolue, Muutos 2011, Suomen kommunistinen puolue, Kommunistinen työväenpuolue, Suomen työväenpuolue ja valitsijayhdistyksen lista, josta löytyy jo viime vaaleista tuttu nimi Jani Pontus Toivanen. Eniten pienpuolueiden ehdokkaita on Vaasassa, Seinäjoella ja Kauhajoella, mutta ehdokkaita löytyy jopa kuudestatoista pohjalaiskunnasta.

Tie eduskuntaan voi kuitenkin olla työn takana. Pienten puolueiden äänimäärä oli edellisissä eduskuntavaaleissa marginaalinen, parhaimmillaankin 0,1% tasoa. Kaikkien pienpuolueiden yhteenlaskettukin äänimäärä oli vaalipiirissämme 2364 ääntä, kun esimerkiksi eduskuntaan pienimmällä äänimäärällä läpimennyt perussuomalaisten Maria Tolppanen sai yhteensä 2855 ääntä.

Eniten kannatusta edellisvaaleissa keräsivät Piraattipuolue, Itsenäisyyspuolue ja Senioripuolue, joista viimeksi mainittu on jo kadonnut puoluekartalta. Yksittäisistä ehdokkaista eniten ääniä sai Itsenäisyyspuolueen Antti Pesonen. Hänellä voisi ajatella olevan valtakunnallisen näkyvyyden takia parhaimmat mahdollisuudet, mutta äänisaalista pitää kuitenkin rutkasti lihottaa. Viime vaaleissa kun äänisaalis oli vaatimattomat 278 ääntä. Toiseksi eniten pienpuolueen ehdokkaista ääniä keräsi Senioripuoluetta edustanut Kaarlo Nelimarkka, joka sai 272 ääntä. Piraattipuolueen Olli Kopakkala keräsi 250 ääntä. Yksikään pienistä puolueista ei saanut edustajaa nykyiseen eduskuntaan muissakaan vaalipiireissä, vaikkakin vaalikauden puolivälissä perussuomalaisena eduskuntaan noussut James Hirvisaari vaihtoi Muutos 2011 -puolueeseen.

Pienpuolueiden edustajien läpimeno tulevaan eduskuntaan on siis varsin epärealistista, mutta toisaalta kansa ei ole vielä puhunut.

Kasvavia pienpuolueita

Pienten puolueiden joukossa on kuitenkin ryhmiä, jotka ovat onnistuneet viime aikoina kasvamaan. Jäsenmäärältään suurin pienpuolue on tällä hetkellä Piraattipuolue. Sillä on yli 4000 jäsentä ja kasvukäyrät näyttävät ylöspäin. Esimerkiksi viimeisen kuukauden aikana piraatteihin on liittynyt satakunta uutta jäsentä. Toiseksi suurin pienpuolue on Suomen kommunistinen puolue, jolla on 3000 jäsentä.

Erityisen kovassa kasvuvauhdissa tuntuu olevan Itsenäisyyspuolue. Sen jäsenmäärä ylitti viime vuonna 1000 rajapyykin ja on nyt kasvanut jo 1200 jäseneen. Paikallistasollakin kasvu näkyy, vakuuttavat Pohjanmaan piirin toimijat.

– Viimeksi eilen illalla tuli kolme sähköpostia, joissa ilmoitettiin liittymisestä puolueeseen, kertoo Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ylihärmäläinen Eija Kiviharju-Ketola, joka on myös itse ehdolla.

Puolueen alajärveläinen puheenjohtaja Antti Pesonen täsmentää, että Itsenäisyyspuolueeseen on liittynyt huomattavan paljon sellaisia, jotka eivät ole olleet mukana missään puoluetoiminnassa aiemmin.

– Muutostahto ja vaihtoehtojen kaipuu on kasvanut Suomessa, kuittaa Pesonen.

Mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa?

Moni pieni puolue on nähnyt mahdollisuutensa kasvavan samalla, kun sosiaalisen median rooli on kasvanut. Jos pienet eivät pääse esiin valtamediassa, niillä on tasa-arvoinen mahdollisuus tuoda viestiään näkyville sosiaalisessa mediassa.

– Se on oikeastaan yllättänyt suuresti. Ja tulevaisuudessa se tulee olemaan varsin merkittävässä roolissa. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitäkin, mistä ei puhuta valtamediassa. Paljastetaan vaiettuja totuuksia, analysoi Itsenäisyyspuolueen ehdokas, ilmajokelainen yrittäjä Harri Koskela.

Sosiaalisessa mediassakin viestin läpimeno edellyttää, että on paljon "kavereita" tai seuraajia. Se edellyttää myös omaa aktiivisuutta ja itsensä esilletuomista. Sosiaalisen median hyödyntämisessä on kuitenkin monella vielä opittavaa. Parhaiten sitä hyödyntävätkin juuri Piraattipuolue ja Itsenäisyyspuolue.

Toisaalta Piraattipuolueen puheenjohtaja Tapani Karvinen muistuttaa, että se ei yksin riitä.

– Kaikki muutkin pyrkivät olemaan esillä sosiaalisessa mediassa. Tarvitaan vielä perinteistäkin markkinointia, etenkin vaalien aikaan, muistuttaa Karvinen.

Motivaatiota riittää

Mutta miten pienpuolueiden riveissä työskenteleminen motivoi, kun eduskuntaan läpipääseminen on vaikeaa. Itsenäisyyspuolueen ehdokas Harri Koskela myöntää, että häneltäkin on kysytty, miksi liittyi Itsenäisyyspuolueeseen, jolla on heikot läpimenon mahdollisuudet.

– Siihen on ollut helppo vastata, että muilla ei ole tällaista ohjelmaa ja vaihtoehtoa, kertoo Koskela.

Samaa vakuuttavat muutkin ehdokkaat. He uskovat omaan ohjelmaansa. Puolueen puheenjohtaja Antti Pesonen myöntää, että läpimeno on vaikeaa.

– Mutta se ei ole mahdotonta. Pienestä voi tulla suuri ja suuresta pieni. Meilläkin on kivinen tie takana, mutta nyt näkymät ovat valoisat, uskoo Pesonen ja lisää, että näissä vaaleissa Itsenäisyyspuolue saa edustajan läpi.

Myös Piraattipuolueen puheenjohtaja Tapani Karvinen näkee puolueensa aseman hyvänä.

– Se on vain ajan kysymys, milloin Piraattipuolue menee eduskuntaan. Jos ei vielä nyt niin seuraavissa vaaleissa, toteaa Karvinen.