Huteja tulee ja kalliiksi käy lyijyttömillä hauleilla

Metsästäjät murahtelevat edelleen eräliikkeissä lyijyttömien haulien käytöstä vesilintujen pyynnissä. Lyijyhaulien käyttö on ollut Suomessa kiellettyä elokuusta 1996 lähtien vesilintujen metsästyksessä. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että Euroopassa keskustellaan nyt lyijyn täyskiellosta, mutta mitään valmista EU:sta ei ole lähiaikoina odotettavissa

luonto
Avattu haulikko patruunat piipussa
Jarkko Heikkinen / Yle

Lyijyhaulit kiellettiin Suomessa vesilintujen metsästyksessä lailla 1993. Näin siksi, että sorsastus kuormittaa toistuvasti samoja vesialueita ja lyijy on tappavan myrkyllinen.

Ensimmäinen lyijytön sorsajahti käytiin vuoden 1996 syksyllä. Keskustelu kävi vilkkaana ensikokemusten jälkeen. Lyijyttömillä panoksilla huteja tuli tavallista enemmän.

– Murina jatkuu liikkeen tiloissa joka syksy. Lyijyn korvanneilla teräshauleilla sorsia ei saada alas kuin lyhyillä ampumamatkoilla, kertoo metsästäjien tunnoista Peter West erä- ja kalastusliike Kurresta Vaasassa.

Lyijyhaulit ovat luonnossa hankala materiaali. Hauleja jää vesialueiden pohjaan ja ne näyttävät vesilinnuista syötäviltä, mutta ovat myrkyllisiä.

Hauleja jää myös haavoittuneisiin ja kuolleisiin lintuihin, jotka puolestaan päätyvät helposti petojen ruoaksi. Haulit kiertävät ravintoketjussa ja aiheuttavat lyijymyrkytyksiä.

Korvaavat haulit kevyitä

Lyijyhauleille on kehitetty korvaavia hauleja. Nyt sorsajahdissa ammuskellaan pääasiassa teräshauleilla. Teräshauli on yli kolme grammaa lyijyhaulia kevyempi ja sillä on merkitystä.

Painava hauli säilyttää nopeutensa ja iskuvoimansa kevyttä pitempään. Mitä kevyempi hauli on, sitä lähempää lintua on ammuttava, jotta osuma olisi kuolettava.

– Peruspaukulla pitää lintu päästää 25 metriin. Se on lyhyt matka ja kauemmas on turha yrittää, sillä silloin haavakkoja tulee helposti, tiivistää Peter West.

– Metsästäjä on keskeisessä asemassa. Pitää valita oikein paikka, naamioitua ja pysyä paikallaan. Kun etäisyys lintuun on oikea, osumia tulee ja haavakoilta vältytään, sanoo puolestaan Suomen Metsästäjäliiton Teemu Simenius.

Teräshaulien lisäksi sorsastajille on tarjolla mm. vismutti- ja sinkkihauleja. Koeammunnoissa vismuttihauli on lyijyn jälkeen tehokkain. Teräksen ja sinkin tehot jäävät alle puoleen lyijyn tehosta.

Volframiseoksesta ja muista raskaista materiaaleista valmistetaan myös lyijyhauleja korvaavia patruunoita. Ne ovat tehokkaita, mutta arvokkaita.

Volframilla kalliita huteja

Teräshaulien hinta liikkuu lähellä lyijypatruunan hintaa. Teräshauleilla täytetystä peruspaukusta metsästäjä maksaa 60 snt kappaleelta. Rasian, jossa on 25 patruunaa, saa 15 eurolla. Volframseoksesta tehdyt patruunat ovat kallimmasta päästä. Niistä joutuu maksamaan 4 euroa kappaleelta elikkä 100 euroa rasialta.

– Taviparveen näillä ei kannata ammuskella, mutta kettumiehet niitä käyttävät tehokkuuden takia, Peter West toteaa.

Lyijyhaulien käyttämistä metsästyksessä kokonaan ei kiellettäne ihan samantien. EU:n sisällä käydään keskustelua lyijyn kieltämisestä ylipäätään tuotteissa ja myös hauleissa.

Päätöksiä ei ole heti tulossa ja joka tapauksessa siirtymäajoista tullee pitkät.