Tulevaisuuden koulu luopuu ontosta pänttäämisestä ja pulpetissa jumittamisesta

Helsingin kaupunki on laatinut raportin, jossa linjataan opetuksen uudistuksia aina esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen saakka. Ilmiöihin pohjautuvassa opetuksessa roolit kääntyvät päälaelleen, kun oppilaat opettavat toisiaan ja opettajia. Digitaalinen oppimisympäristö edellyttää miljoonien investointeja.

Kotimaa
Noora Suominen on ottanut opettajan paikan, kun hän esittelee Rolling Stones -lehteä Helsingin kielilukiossa. Englanninkielen lehtori Meeri Kannelniemi istuu pulpetissa kuuntelemassa.
Noora Suominen on ottanut opettajan paikan, kun hän esittelee Rolling Stones -lehteä Helsingin kielilukiossa. Englanninkielen lehtori Mervi Kannelniemi istuu pulpetissa kuuntelemassa.Yle / Petteri Juuti

Itäkeskuksessa sijaitsevassa Helsingin kielilukiossa on meneillään englannin tunti. Oppilaat ovat valinneet itseään kiinnostavan englanninkielisen lehden, josta he pitävät lyhyen esitelmän luokkatovereilleen.

Kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa julkisuuden henkilöistä kertovat Tiger Beat ja Cosmopolitan-lehdet.

– Tässä on musiikkia ja leffoja, mutta myös vakavampaa asiaa ja politiikka, kuten Obamasta kertova juttu, perustelee Rolling Stones -lehdestä esitelmöivä Nora Suominen.

Ryhmää opettava englanninkielen lehtori Mervi Kannelniemi on jo vuosia käyttänyt opetusmetodeja, joissa oppilaat pääsevät itse vaikuttamaan opetukseen.

– Tutkimme esimerkiksi Tudorien ajan Englantia ja kirjallisuutta. Minä vedän yleisen alustavan osion, ja oppilaat valitsevat jonkin aiheen, jota he tutkivat ja esittelevät sitten muille. Oppilaat toimivat opettajina ja kurssi muodostuu heidän kiinnostuksensa kohteista, jotka nostetaan esille. On tärkeää, että ihmiset oppisivat ajattelemaan, keräämään tietoa ja käsittelemään sitä kriittisesti sekä ilmaisemaan sitä verbaalisesti. Se on tulevaisuutta. Nippelitiedolla emme tee mitään.

Kannelniemen käyttämiä metodeja kutsutaan ilmiöopettamiseksi, jota pyritään lisäämään kaikissa Helsingin kouluissa lähivuosina.

Digitalisoituminen muuttaa opetusmetodeja

Helsingin koulujen tulevaisuuden opetusmetodeja linjaava raportti luovutettiin tänään maanantaina apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselle.

Raportin laatinut työryhmä kannustaa kaikkia Helsingin kouluja omaksumaan uudenlaisia opetustapoja, joita digitaalinen kehitys tukee.

– Teknologia antaa meille mahdollisuuksia entistä yhteisöllisempään oppimiseen. Tieto on tällä hetkellä kaikkien saatavilla, joten meidän täytyy opiskella kriittistä suhtautumista tietoon ja sen soveltamista ajatteluun, sanoo Helsingin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja Liisa Pohjolainen.

Helsinki remontoi seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kuusikymmentä koulua ja rakentaa kolme uutta. Kaikissa näissä hankkeissa huomioidaan uudet vaatimukset teknologian suhteen.

– Tavoitteena on, että jokainen opettaja saa käyttöönsä henkilökohtaisen tietokoneen ja verkko toimii niin, että kaikki koneet voivat olla yhtäaikaa internetissä. Oppilaita kannustetaan tuomaan oma laite kouluun. Jos siihen ei ole varaa, kouluissa on yhteiskäyttöisiä laitteita. Tällä hetkellä kouluissa on yksi laite 2-3 oppilasta kohden, Viljanen kertoo.

Vielä ei ole päätetty, kuinka paljon uusia kannettavia hankitaan oppilaille, mutta alustavan kustannusarvion mukaan digitalisaatio nielee lähes kolmekymmentä miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

Ulos luokkahuoneista

Digitekniikan myötä oppimista voi tapahtua missä vain ja milloin vain. Oppilaat saavat oman sähköisen portfolion ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joista he voivat seurata omaa kehittymistään.

Luokkahuoneet voivat pian jäädä historiaan, sillä uusilla tilaratkaisuilla oppilaita kannustetaan kerääntymään ryhmiin, joissa tietoja käsitellään ja vaihdetaan.

– Tulevaisuuden kouluissa opiskelijat ovat keskiössä. Ei enää kyhjötetä yksin pulpettiriveissä, vaan irrottaudutaan istumisesta ja luokkahuoneista. Meillä koulusta on jo pyritty tekemään luova paikka, jossa on avointa tilaa. Aulassa on säkkituoleja, joihin nuoret voivat kokoontua pitämään aivoriihiä tai ihan vaan viettämään vapaa-aikaa, kertoo Helsingin kielilukion rehtori Sirpa Jalkanen.

Toista vuotta kielilukiossa opiskeleva Iida Palola vahvistaa, että rehtori puhuu totta.

– Opettajat yrittävät kehittää erilaista opetustyyliä, ettei vaan istuta pulpetissa kuuntelemassa opettajaa vaan tehdään paljon ryhmätöitä, ja enemmänkin oppilaat opettavat opettajaa. Ryhmätyöt ovat aina hauskoja, koska niissä pääsee ilmaisemaan itseään ja kertomaan omia mielipiteitään.

Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen haluaa, että oppilaat viedään ulos myös koulurakennuksista.

– Kun tehtiin selvitys siitä, miten lukiot käyttävät kulttuuripalveluita, saatiin tulokseksi, että hyvin epätasaisesti. Tämä riippui enemmän opettajien ja rehtorin kiinnostuksesta kuin siitä, miten etäällä koulu sijaitsee keskustasta. Helsinki tarjoaa loistavan oppimisympäristön, kun ajattelee, millainen määrä meillä on museoita, kulttuurilaitoksia, taidetta ja urheilutiloja.

Valmiuksia yrittämiseen

Tulevaisuuden kouluja käsittelevässä raportissa toistuu muodikkaalta kuulostava sana "living lab". Tämä tarkoittaa sitä, että koulut tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä ulkopuolisten tahojen, kuten yliopistojen, työpaikkojen ja yritysten kanssa. Oppilaiden tulee saada konkreettinen käsitys siitä, mitä varten he opiskelevat.

Viljanen pitää tärkeänä myös sitä, että oppilaat saavat valmiuksia yrittämiseen. Helsingin koulujen monikulttuurisen ympäristön hän näkee rikkautena.

– Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret perustavat valmistuttuaan enemmän yrityksiä kuin kantasuomalaiset nuoret. Vieraista kulttuureista tulee meille enemmän yritteliäisyyttä. Kyllä minusta juuri tällaisen luovuuden, innovatiivisuuden ja yritteliäisyyden opettaminen on tärkeä tehtävä kouluille.

Eroon ulkoa pänttäämisestä

Viljasen mukaan ulkoa pänttääminen on vanhanaikaista, ja sitä ei tulevaisuudessa tarvita.

– Koulu ei saisi olla vain passiivista tiedon pänttäämistä. Kyky reagoida muutokseen on tulevaisuuden oikeaa osaamista.

Myös Helsingin kielilukion rehtori Sirpa Jalkanen toivoo, että perinteisten tenttien merkitys koulumenestyksessä vähenee.

– Koeviikosta yritetään päästä eroon. Jatkossa tavoitteena on, että työtehtävät ja hankkeet vaikuttavat vahvasti arviointiin, ja sitä kautta perinteisen kirjallisen kokeen merkitys vähenee.