1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kansallinen Kokoomus

Kokoomus on Lapissa pysynyt sivuraiteella

Kokoomus on SDP:n tavoin ollut Lapissa selvästi pienempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Kokoomus on lähes poikkeuksetta saanut Lapista läpi yhden ehdokkaan.

Kuva: Yle

Nykyisen hallituksen pääpuolue kokoomuksen kannalta Lappi on ollut kannatuksellista periferiaa. Lapin vaalipiirissä puolueen kannatus on ollut puolta pienempää kuin valtakunnassa keskimäärin.

Silti kokoomuksen eduskuntaryhmässä on lähes poikkeuksetta ollut edustus Lapista. Sama pätee myös nykyhallituksen toiseen suureen puolueeseen, SDP:een.

Nyky-kokoomuksessa kansanedustajien vaihtuvuus on Lapissa ollut suurempaa kuin muissa puolueissa. Vuoden 1999 vaaleissa valituksi tullut Jari Vilén on ainoa viidestä viimeisimmästä kokoomuksen lappilaisesta kansanedustajasta, joka on istunut useamman kuin yhden kauden. Vilénille edustajakausia kertyi kaksi. Vilén on myös toistaiseksi ainoa lappilainen kokoomusministeri.

Nykyinen EU-suurlähettiläs oli Paavo Lipposen toisen hallituksen ulkomaankauppaministerinä runsaan vuoden ajan vuosina 2002–2003.

Ministerin pesti vaati ripauksen onnea, sillä eduskuntaryhmän äänestyksessä Vilén ja Paula Kokkonen saivat yhtä monta ääntä. Tasan menneen äänestyksen jälkeinen arvonta suosi Viléniä.

Vuoden 1991 vaalitappio

Lyhytaikaisten kokoomusedustajien sarja alkoi vuoden 1987 vaaleissa, jolloin eduskuntaan pääsi Rovaniemen kauppaoppilaitoksen rehtori Keijo Jääskeläinen.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa keskusta otti "veret seisauttaneen" vaalivoiton. Siinä yhteydessä kokoomus menetti Lapissa ainoan paikkansa. Puolue palasi eduskuntakartalle kun rovaniemeläinen Osmo Kurola nousi eduskuntaan. Kansanedustajan paikka irtosi vaikka puolueen äänimäärä laskikin.

Neljä vuotta myöhemmin kokoomuksen ainoan lappilaspaikan vei Kemistä lähtöisin oleva, tuolloin Rovaniemellä maakuntaliitosssa vaikuttanut Jari Vilén.

Rovaniemi on ollut Kokoomuksessa vahvasti edustettuna. Vuonna 2007 eduskuntaan pääsi Lapin liiton rovaniemeläinen maakuntasihteeri Ulla Karvo.

Neljä vuotta myöhemmin paikan vei niin ikään rovaniemeläinen Heikki Autto, joka on syntyisin Enontekiöltä. Autto on ehdolla jatkokaudelle huhtikuun vaaleissa.

Impiö peri Mykkäsen paikan

Ylitornion kristillisen opiston rehtori Lauri Impiö poikkeaa seuraajistaan parillakin tavoin. Ranualaisperheen pappispojalla ei ollut rovaniemeläissiteitä. Hän myös istui eduskunnassa useampia kausia. Impiö nousi varaedustajana Arkadianmäelle alkuvuodesta 1975. Hän sai jatkopestiin tarvittavan kannatuksen saman vuoden vaaleissa. Impiö uusi paikkansa myös vuosien 1979 ja 1983 vaaleissa.

Ennen Impiötä Lapista kokoomusta edusti Jouni Mykkänen. Kokoomuksen tiedotuspäällikön paikalta vuoden 1970 vaaleissa eduskuntaan valittu Mykkänen sai jatkopaikan vuoden 1972 hajotusvaaleissa.

Mykkäsen parlamentaarikon ura päättyi vuoden 1974 viimeisenä päivänä, kun hän siirtyi Yleisradion Radio 1:n johtajaksi. 1960-luvun alussa Mykkänen oli työskennellyt Yleisradion toimittajana neljän vuoden ajan.

Pisimpään eduskunnassa ollut Lapin kokoomuslainen on Sallan kirkkoherrana toiminut Erkki Koivisto. Äänestäjät nostivat Koiviston ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 1945 vaaleissa. Koivisto sai jatkopestin viisissä seuraavissa vaaleissa ja hän toimi kansanedustajana aina vuoteen 1966.

Isä ja poika, pastori ja maallikkosaarnaaja

Ensimmäisenä pohjoisesta eduskunnassa toimi Pekka Ahmavaara (entinen Aulin), joka oli saanut värjärinopiinsa Torniossa. Iiläinen kauppias ja puutavaraliikkeen harjoittaja oli eduskunnassa lähes keskeytyksettä vuodesta 1907 aina vuoteen 1919.

Pohjoista autonomian ajalla edusti myös kiiminkiläinen maanviljelijä ja lestadiolainen maallikkosaarnaaja Juuso Runtti. Hän oli edustajana 1907–1908 ja uudelleen 1917–1919. Ennen puolueiden uusjakoa Ahmavaara oli ollut nuorsuomalaisen puolueen ja Runtti suomalaisen puolueen edustaja.

Ahmavaaran poika Arvi oli kansanedustajana 1929–1930. Oululaisella asianajajalla oli siteitä pohjoisemmaksi. Hän oli toiminut Rovaniemellä asianajajana 1912–1917 ja kiihkeät vuodet 1917–1919 tuomarina Kemin tuomiokunnassa.

Kuivaniemen kirkkoherra Oskari Jussila oli kansanedustajana 1922–1929 ja 1930–1933. Kansanedustajauransa jälkeen Jussila toimi parin vuosikymmenen ajan Alatornion kirkkoherrana.

Lapinmaasta eduskuntaan vuosina 1924–1929 valittiin kittiläläinen Aukusti Neitiniemi.