Lannan levitys rinnepelloille loppuu – viljelijät hämmennyksissään uuden lain epäselvyydestä

Uusi asetus lannan levittämisestä pelloille kuumentaa viljelijöiden tunteita. Keskiviikkona voimaan astuva uusi nitraattiasetus kieltää lannan levittämisen suurelle osalle rinteessä olevista pelloista. Rinteeseen saa yhä levittää kemiallisia lannoitteita, joten etenkin luomuviljelijät ovat asetuksesta tuohduksissaan. Ministeriöissä lain tulkinnasta neuvotellaan vielä viime metreillä.

Kotimaa
peltomaisema

Kumpuilevien peltojen sijaan savolaismaisema avautuu yllättävän tasaisena silmien edessä Mikkelin Haukivuorella. Lantakasan juurelta lähtee pientä nousua, mutta varsinaisesta rinteestä puhuminen tuntuisi hullulta. Paitsi nitraattiasetuksen suhteen.

– Tässä on jo sen verran kaltevuutta, että tänne ei saa lantaa levittää, luomuviljelijä Antti Vauhkonen sanoo ja esittelee tekemäänsä mittasysteemiä, jolla hän on hahmotellut mitä uuden nitraattiasetuksen mainitsema 15 prosentin kaltevuus pellolla oikeasti tarkoittaa.

Luomuviljelijä Antti Vauhkonen mittailee pellon kaltevuutta.
Luomuviljelijä Antti Vauhkonen mittailee pellon kaltevuutta.Pekka Havukainen/Yle

Jos pelto nousee kymmenen metrin matkalla 1,5 metriä tai enemmän, sille ei saa enää 1.4.2015 alkaen levittää lantaa tai muitakaan orgaanisia lannoitteita. Koko pelto ei joudu lannoituskieltoon, mutta sen rinneosa kyllä. Tai niin ainakin tällä hetkellä arvellaan, sillä vaikka laki astuu voimaan jo ylihuomenna, on sen tulkinta yhä epäselvä.

– Asetuksesta ja sen tulkinnasta keskustellaan parhaillaan. Pahoittelen, mutta asiasta ei ole muuta tiedotettavaa tässä vaiheessa, ympäristöministeriön ylitarkastaja Markus Tarasti vastaa sähköpostiviestiin, jossa tiedustellaan lisätietoja epäselvästä laista.

Viljelijöitä tilanne hämmentää ja jopa suututtaa. Asetus koskee pelkästään Etelä-Savossa noin viittä prosenttia viljelijöistä eli noin tuhatta viljelijää. Esimerkiksi Uudellamaalla kaltevia peltoja on vielä paljon useammalla.

– Kyllä se meillä tarkoittaa, että osa pelloista jää pois kaalinviljelystä, sillä ne ovat liian kaltevia. Se merkitsee meille tuotantosuunnan uudelleen harkintaa ja suuntausta, koska kaalia ei voi viljellä ilman kunnollista typpilannoitusta, Vauhkonen sanoo.

Kemialliset lannoitteet sallitaan, lantaa ei

Erityisen kovasti asetus rankaisee luomuviljelijöitä. Jostain syystä asetus ei koske kemiallisia lannotteita, joten muut voivat yhä turvautua niihin. Luomuviljelyssä sen sijaan kemiallisia lannotteita ei saa käyttää. Viljelijät naureskelevat Yaran lobbauksen menneen hienosti läpi. Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Teemu Tuovinenkaan ei osaa suoralta kädeltä sanoa, miksi kemialliset lannoitteet on suljettu lain ulkopuolelle.

– Se on kyllä hyvä kysymys. Kun sitä nyt pohdin, niin voisiko se johtua siitä, että liete ja lanta huuhtoutuvat herkemmin vesistöön kuin mineraalilannoitteet?

Koko nitraattiasetusta eivät luomuviljelijätkään tyrmää. Monet puhuvat järvien puhtauden puolesta.

– Luomuviljelijänä ympäristöasiat tottakai kiinnostavat. Eikä se sitä paitsi ole viljelijänkään etu, että lannoitteet valuvat pellosta pois, Vauhkonen sanoo.

Sopii toivoa, että ministeriön neuvottelut lain tulkinnasta etenevät ripeästi, sillä esimerkiksi Vauhkosen pitäisi jo tietää, miten hän saa maitaan lannoittaa. Uudet taimet pitäisi laittaa tulemaan jo parin viikon sisällä ja lannoituksesta riippuu, mitä uskaltaa laittaa kasvamaan.

– Jonkun näkönen harkinnanvaraisuus tässä olisi varmaan paikallaan. Ymmärrän hyvin, ettei pelloille, jotka ovat ihan järven äärellä, saa laittaa lantaa tai mitään lannoitetta, mutta joku mahdollisuus lannoittaa pitäisi sallia meille luomuviljelijöillekin.