1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen Maaseudun Puolue

Perussuomalaisilla on ollut Lapissa kaksi huippuaikaa

Lapin vaalipiiri ei ole kuulunut Suomen Maaseudun puolueen ja Perussuomalaisten ydinkannatusalueeseen. Puolueen 1970- ja 2010-lukujen nousu näkyi Lapissakin, vuoden 1983 vaalimenestys ei kunnolla yltänyt Lappiin saakka.

Kuva: Yle

Vuonna 1959 perustettu Suomen Maaseudun puolue ja sen politiikan jatkajana vuodesta 1995 toiminut Perussuomalaiset on historiansa aikana kokenut kolme nousua. Aiemmat huiput ajoittuvat 1970- ja 1980-lukujen alkuun. Viimeisin nousu alkoi neljän vuoden takaisissa vaaleissa.

Entisen maalaisliittolaisen ministerin ja kansanedustajan Veikko Vennamon vuonna 1959 perustama puolue pysyi pitkään pienenä, muutaman prosentin puolueena. Tuolloin pientalonpoikina tunnettu puolue sai vuoden 1962 vaaleissa 1 500 ääntä ja 1,6 prosentin kannatuksen. Lapissa puolue oli seitsemänneksi suurin.

Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa puolueella ei Lapissa ollut yhtään ehdokasta.

Unohdetun kansan asialle

SMP:n ensimmäinen huippu koettiin vuosien 1970 ja 1972 vaaleissa. Puolueen kritiikin kohde vaihtui. Aiemmin kohteena oli maalaisliitto, tästä eteenpäin vanhat puolueet.

Vielä 1960-luvulla puolueen linjana oli pienviljelijöiden asialla, mutta ennen vuoden 1970 vaaleja SMP alkoi puhua laajemmin vähäosaisten puolesta. SMP ryhtyi "unohdetun kansan asialle".

Vuonna 1970 SMP sai Lapin vaalipiirissä 12,5 prosentin kannatuksen. Erityisen suosittu puolue oli Muoniossa, jossa se sai yli 35 prosenttia äänistä. Ainoastaan Kemissä puolue joutui tyytymään alle neljän prosentin kannatukseen.

Myös Torniossa, Alatorniolla, Karungissa, Ylitorniolla, Kemin maalaiskunnassa ja Tervolassa jäi SMP:n kannatus selvästi alle muun Lapin tasosta.

Artturi Niemelä kansanedustajaksi

Puolue sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa, heidän joukossa kemijärveläinen Artturi Niemelä. Hän säilytti paikkansa vuoden 1972 hajotusvaaleissa, vaikka SMP menetti kannatustaan niin Lapissa kuin koko maassakin. Puolueen eduskuntaryhmän kokoon vuoden 1972 vaalit eivät vaikuttaneet.

Niemelä oli näkyvässä roolissa SMP:n eduskuntaryhmän hajotessa vuoden 1972 vaalien jälkeen. Eduskuntaryhmän enemmistö moitti Veikko Vennamoa itsevaltaisista otteista sekä yhteistyökyvyttömyydestä muiden puoleiden kanssa.

Lopulta erimielisyys huipentui siihen, että SMP:n eduskuntaryhmän enemmistö, kaksitoista kansanedustajaa, perusti oman eduskuntaryhmänsä. Vuoden 1972 lopulla tältä pohjalta syntyi uusi puolue, Suomen Kansan Yhtenäisyyden puolue. SKYP:n ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Artturi Niemelä.

Vuoden 1972 kärhämän aikana Vennamo erotutti puolueopposition jäsenet SMP:stä. Niemelän kohdalla erottaminen ei onnistunut ja lopulta koko Lapin piiri erotettiin puolueesta. Vennamo leimasi puolueesta irronneen opposition "seteliselkärankaisiksi".

SMP:n raunioille syntyi perussuomalaiset, joka vuonna 1997 siirtyi Timo Soinin puheenjohtajakauteen.

Vennamolaisessa retoriikassa eronneiden motiiviksi väitettiin halu saada puoluetuki haltuunsa. SKYP:n syntilistalle kuului se, että puolue tuki lakia jolla presidentti Kekkonen valittiin jatkokaudelle ilman vaaleja.

Vuoden 1975 vaaleissa Lapissa niin SMP kuin SKYP:kin romahtivat alle kolmen prosentin puolueiksi.

Työttömyyden poistamislupaus ei purrut Lapissa

Valtakunnallisesti SMP koki uuden nousun vuoden 1983 vaaleissa, jolloin puolue ylti kymmenen prosentin kannatukseen ja 17 kansanedustajan paikkaan.

Pekka Vennamon puheenjohtajuuteen siirtynyt SMP lupasi poistaa työttömyys kuudessa kuukaudessa. Lupaus ei vakuuttanut lappilaisia äänestäjiä: 5 000 ääntä eivät riittäneet lähellekään kansanedustajan paikkaa.

SMP joutui 1990-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja lopulta vararikkoon vuonna 1995. Näille raunioille syntyi perussuomalaiset, joka vuonna 1997 siirtyi Timo Soinin puheenjohtajakauteen.

Jytky nosti Mäntylän eduskuntaan

Vennamolainen retoriikka ja siihen kuuluvat lohkaisut sekä EU-vastaisuus ja maahanmuuttokriittisyys eivät purreet äänestäjäkuntaan ennen vuoden 2011 vaaleja. Vielä vuonna 2007 puolue joutui tyytymään neljän prosentin kannatukseen ja viiteen kansanedustajan paikkaan.

Lapin vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli vuoteen 2007 saakka vielä pienempää kuin valtakunnassa keskimäärin. Ilmeisesti pohjoisimmassa vaalipiirissä vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä tarjosi protestiäänestäjille vaikutuskanavan.

Vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaisten noste näkyi Lapissakin. Puolue sai vaalipiirissä yli 20 prosenttia äänistä eli enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Äänivyöryn seurauksena puolue sai Lapista yhden kansanedustajan, kun puolueen nykyinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä tuli valituksi.

Viime vaalien hyvään tulokseen Lapissa vaikutti valtakunnallisen suosion lisäksi se, että Tennilä ei asettunut enää ehdolle.