Tutkija kehottaa nauramaan työpaikalla: "Huumori on yhteisöllistä liimaa"

Meissä istuu lujassa käsitys, että vakava ihminen on uskottavampi kuin nauravainen. Tutkija on silti havainnut valonpilkahduksia. Esimerkiksi työpaikoilla on alettu ymmärtää, että hyvä huumori voi jopa lisätä tuottavuutta.

terveys
Työhyvinvoinnin edellytys on luottamus ja avoimuus
Heikki Rönty / Yle

Huumoritutkija Pirjo Vesan mielestä nyt voitaisiin jo unohtaa vuosisatainen käsitys siitä, että iloisuus olisi yhtä kuin pinnallisuus tai epäuskottavuus. Vakava on yksinkertaisesti vain virallinen, ei sen uskottavampi. Oikeaan suuntaan ajattelussa ollaan Vesan mukaan menossakin. Huumoria ei aina enää nähdä työajan väärinkäyttönä.

– Työpaikoilla aletaan ymmärtää, että positiivinen huumori on keskeinen osa työtä ja parantaa tuottavuutta. Leppoisa yhdessäolo tuo avoimuutta ja työhyvinvointia.

Pirjo Vesa on tutkinut hoitajien työpaikkahuumoria ja väitteli aiheesta 2009. Naurun määrä hoitotyössä vaihteli suuresti työyhteisöjen välillä. Silti aineistosta nousi esiin, että huumoria tarvitaan, jotta hoitotyötä jaksaa tehdä.

Kaikki vitsit eivät naurata

Huumoria on monenlaista. Osa naurusta on hyödyllistä, osa vahingollista.

Työpaikoilla aletaan ymmärtää, että positiivinen huumori on keskeinen osa työtä ja parantaa tuottavuutta.

huumoritutkija Pirjo Vesa

– Sen pitäisi olla tilanteeseen sopivaa ja tervehdyttävää eikä ivanaurua. Huumorilla on tiedostamattomia vaikutuksia yhteisöissä. Ilman sitä meidän olisi vaikea määritellä keskinäisen vuorovaikutuksen rajoja. Siis sitä, mistä saa puhua ja mistä ei. Asiat, jotka keskinäisesti ymmärretään, niistä voidaan laskea leikkiä. Niistä syntyy jopa hupaisa kertomusperinne työpaikalle.

Vesan mukaan ihmiset ovat vuosisatoja kertoilleet tarinoita leiritulilla. Tärkeät asiat on siirretty sukupolvelta toiselle kertomuksina.

– Tarinoita on höystänyt huumori, joka toimii ikään kuin yhteisöllisenä liimana.

Huumori ei ole helppoa

Huumoria sanotaan myös vaikeaksi lajiksi. Usein joku loukkaantuu vitsailusta. Huumoritutkijan mukaan työkaveri pitää tuntea, että osaa vitsailla oikealla tavalla. Myös itselleen nauraminen kuuluu hyvään työyhteisöön.

– Itselleen nauraminen kertoo työyhteisöstä, että siellä luotetaan toisiin. Kun ei tarvitse pelätä selkäänpuukotusta, voi olla oma itsensä.

Pirjo Vesa on analysoinut työpaikkojen huumoria ja havainnut, että huumoria heittävät pidetyt, arvostetut ja työnsä osaavat työntekijät. Heillä on sopivan leikin laskemisen taito. Heillä on myös valtaa huumorin avulla.

Tutkija neuvoo esimiestä, että jos hän ei hyväksy työpaikkansa huumoria, se siirtyy piiloon, mutta ei lakkaa.

– Silloin kommunikointi ei ole avointa, vaan johtaa selän takana puhumiseen. Johtajan on todella tärkeää sallia omasta huumoristaan poikkeavat tavat iloita. Tietenkin sen huumorin pitää olla työyhteisöön sopivaa.

Huumoria itse viljelevä esimies voi päästä sen avulla lähelle alaisiaan. Toisaalta vitsit voivat pahimmillaan mennä työpaikan kirjoittamattomien rajojen yli.

Jos me emme voi kertoa yhteisössä itselle merkityksellisistä asioista, se syö yhteisöllisyyttä.

huumoritutkija Pirjo Vesa

– Huumorin taakse voi myös mennä piiloon. Sillä voi alentaa ja nöyryyttää. Se voi olla vallankäytön väline. Huumori on taitolaji.

Kahvitauot takaisin!

Koska huumori on parhaimmillaan sosiaalista liimaa, tutkija pahoittelee kehitystä, jonka mukaan työpaikoilta ovat katoamassa yhteiset kahvitauot.

– Olennaista on, että kahvitaukojen ja yhteisten hetkien puuttuessa me emme opi tuntemaan toisiamme. Jos me emme voi kertoa yhteisössä itselle merkityksellisistä asioista, se syö yhteisöllisyyttä. Monesti kertomuksien tyyli on vähän humoristinen.

Pirjo Vesa on väitellyt tohtoriksi huumorista vuonna 2009: Aineistolähtöinen teoria hyvää oloa ja työhyvinvointia edistävästä huumorista hoitajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Hän on terveystieteen tohtori ja huumoritutkija. Vesa työskentelee ammattikorkeakoulu Kareliassa.