"Lapsen pitää haluta itse tulla pois sieltä" – yritys käynnistää lapsen vastakaappaustoimintaa Suomessa

Etiikkamme perustuu Suomen lakiin, kertoo Suomen Erikoisturvaryhmä, joka markkinoi ulkomailla tehtäviä lapsen vastakaappausoperaatioita lapsikaappausten ratkaisemiseksi.

Kotimaa
Lasten leikkikenttä.
Malte Christians / EPA

– Lapsen pitää haluta itse tulla pois sieltä. Me tavataan lapsi ja videoidaan se ja hänen pitää itse kertoa, että hän haluaa takaisin isän tai äidin luokse tänne, operatiivinen johtaja Mikko Salmi kuvailee yhtä vastakaappaustoiminnan periaatetta.

Salmen edustama Suomen Erikoisturvaryhmä -yritys markkinoi verkossa Scandinavian Childrescue Services -toimintaa. Norjassa aloittanut yritys toimii lapsikaappaustapauksissa, joissa lapsi on kaapattu ulkomaille.

Salmi kertoo, että lapsi haetaan salaisessa operaatiossa takaisin Suomeen. Toiminta kohdistuu maihin, jotka eivät kuulu Haagin lapsikaappaussopimuksen piiriin eli maihin, joiden viranomaisten kanssa Suomen viranomaiset eivät pysty hänen mukaansa tekemään yhteistyötä lapsikaappauksien yhteydessä.

– Useat Afrikan maat ja Lähi-idän maat, joissa se ongelma on, Salmi kuvailee kohdemaita.

Ulkoministeriö ei kannusta vastakaappauksiin

Konsuliasioiden yksikön lakimies Henna Harju sanoo, että ulkoministeriö ei kannusta vanhempia tällaiseen toimintaan.

– Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä kansainvälisillä sopimuksilla ja diplomaattisilla keinoilla lapsen palauttamiseen, Harju.

Harju ei suoraan ota kantaa toiminnan laillisuuteen Suomessa. Ulkomailla toimintaan sovelletaan kohdevaltion lainsäädäntöä.

– Tällaisessa toiminnassa kohdevaltio ei välttämättä hyvällä katso, että suomalainen yritys harrastaa siellä tällaista toimintaa. Näihin liittyy myös ongelmia, että miten lapsi käytännössä kuljetetaan rajan yli, jos matkustusasiakirjoja ei ole.

Henna Harju kertoo, että Haagin sopimuksen ulkopuolisissa maissa Suomi käy erilaisia viranomaisyhteistyöneuvotteluja, joissa yritetään löytää yhteys kaapanneen vanhemman ja Suomessa olevan vanhemman välillä.

Harjun mukaan Suomessa tapahtuu keskimäärin parikymmentä lapsikaappausta vuodessa.

Vastakaappaus voi olla lapselle traumatisoiva

Muissa pohjoismaissa on Mikko Salmen mukaan saatu hyviä kokemuksia vastakaappauksista.

Jos ryhdytään vastauskaappauksiin, niin ne voivat olla lapsen kannalta hyvinkin traumaattisia toimia, etenkin jos se toteutetaan ikään kuin lain kirjaimen ulkopuolella.

Henna Harju

– Amerikassa on paljon yrityksiä, jotka tekevät tätä. Meillä on pohjoismaissa kokemukset olleet tähän mennessä hyviä. On tapauksia, joissa on saatu tuotua lapsi takaisin, Salmi kertoo.

Lapsen kuulemisen ja videoimisen lisäksi yhtiö edellyttää, että asiakkaaksi ryhtyvällä vanhemmalla pitää olla oikeuden määräämä yksinhuoltajuus.

– Missään nimessä me ei voida viedä lasta väkisin, koska se voidaan tulkita kidnappaukseksi, Salmi toteaa.

Ulkoministeriön Henna Harjua huolettaa oikeuden omiin käsiin ottaminen, aina pitäisi kuitenkin muistaa, että kyse on alle 16-vuotiaista lapsista, jotka ovat jo kertaalleen kokeneet kaappauksen.

– Jos ryhdytään vastakaappauksiin, niin ne voivat olla lapsen kannalta hyvinkin traumaattisia toimia, etenkin jos se toteutetaan ikään kuin lain kirjaimen ulkopuolella. Jos lapsi ei haluakaan palata, niin silloin yritys syyllistyy sieppaukseen.

Hän kyseenalaistaa myös lapsen mielipiteen taltioimisen videoimalla.

– Lapsen kuuleminen ja lapsen mielipiteen selvittäminen vaativat aika paljon osaamista ja koulutusta. Lapsen asettaminen tällaiseen asemaan, että häntä velvoitetaan ratkaisemaan vanhempiensa välinen kiista, on aivan kohtuuton lapsen kannalta, Harju toteaa.

"Toiminnan etiikka pohjautuu Suomen lakiin"

Suomen Erikoisturvaryhmä kertoo työllistävänsä kaappauksiin henkilöitä, jotka ovat työskennelleet ennenkin korkean riskin maissa, esimerkiksi turvamiehinä. Operatiivinen johtaja Mikko Salmi sanoo, että yhtiö on varautunut toimimaan niin, että jälkiseuraamuksia ei juuri tule.

– Asiat tehdään niin, että niitä ei hirveästi tule. Sitten varaudutaan tietysti vakuutuksilla ja lakimiehillä.

Jos viranomainen ei pysty tehdä asialle mitään, niin eihän sitä lasta voi vaan jättää sinne. Vai jättäisitkö sinä oman lapsesi?

Mikko Salmi

Vastakaappauksen tarkkaa hintaa Salmi ei osaa sanoa, koska se riippuu ennakkotiedusteluun kuluvasta ajasta, mutta haarukka on 40 000 ja 100 000 euron välillä.

Salmi sanoo, että yrityksen toiminnan etiikka perustuu Suomen lakiin.

– Jos Suomessa on tehty päätös siitä, että lapsi on kaapattu, niin se on rikollista toimintaa. Jos viranomainen ei pysty tekemään asialle mitään, niin eihän sitä lasta voi vaan jättää sinne. Vai jättäisitkö sinä oman lapsesi?

Vastakaappaustoiminnasta uutisoi ensimmäisenä Turun Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)