Lapset menettävät kouluhalunsa yhä nuorempina – aikuinen ei ole enää aikuinen

Nuoruuden ongelmat koulunkäynnissä alkavat yhä nuorempina. Perheiden tilanne ja taloudelliset ongelmat heijastuvat koulun arkeen. Jo alakouluiässä osa oppilaista menettää halunsa käydä koulua.

Kotimaa
Koululaisia tunnilla.
Tommi Parkkinen / Yle

Yhä nuoremmat oppilaat kokevat koulunkäynnissä sellaisia vaikeuksia, joita aiemmin nähtiin vasta myöhemmällä nuoruusiällä, sanoo Kajaanin johtava erityisopettaja Eija Heikkinen.

– Esimerkiksi haluttomuus ja innottomuus tulla kouluun, se että tehtiin mieluummin jotain muuta, oli aiemmin isompien oppilaiden ongelma. Nyt sitä on jo alakoulun puolella.

Asiaa on ihmetelty, mutta ei juuri vielä tutkittu, eikä selvää syytä ole, sanoo Heikkinen.

– Tulee tällaisia uusia ilmiöitä, joita joudutaan miettimään. Tietenkin oppilasaines jonkin verran muuttuu, kun maailma ja yhteiskunta muuttuvat. Myös perhetilanteet ja todellisuus eivät ole samanlaisia kuin ennen. Mutta jos joku näkökulma asiaan on otettava, niin mielestäni osaltaan on valitettavasti kysymys aikuisen kyvyttömyydestä olla aikuinen.

Kajaanissa erityistuen tarve on kasvanut viime vuosina. Viisi vuotta sitten muuttunut laki määrittelee tuen tasot yleiseksi, erityiseksi ja tehostetuksi tueksi.

– Kajaanissa on kaikki tuen muodot tällä hetkellä käytössä ja ylemmällä tasolla kuin edellisenä vuonna. Aiempi laskeva suuntaus on kääntynyt nousuun, sanoo Heikkinen.

UPM:n ja opettajankoulutuksen lakkauttamiset ja Talvivaaran tilanne näkyvät perheissä. Ne heijastuvat lapsiin ja myös koulunkäyntiin.

Eija Heikkinen

Resurssit ovat pitkään pysyneet aiemmalla tasolla, mutta nyt on nähtävissä pientä nousua. Resursseja ei haluta sitoa mihinkään toimintamuotoon vuosikausiksi eteenpäin, sanoo Heikkinen.

– Erityisluokkatoiminta on täysissä voimissaan, koska sitä on pidetty viisaana ratkaisuna. Tuen tarvetta tarkastellaan aina vuosi kerrallaan eteenpäin, katsotaan missä osassa kaupunkia sitä tarvitaan tai mitä uusia haasteita tulee.

Asioita myös muutetaan tarpeen vaatiessa.

– Harjaantumisopetuksessa olevat oppilaat ovat vähentymässä, ja yksi ryhmä tullaan ensi vuotta varten vähentämään, kun oppilasmäärä vähenee. Nekin resurssit tullaan käyttämään erityistä tukea tarvitseville oppilaille, mutta eri toimintamuodossa, sanoo Heikkinen.

Perheiden tilanne näkyy kouluissa

Kainuun yleinen taloudellinen tilanne näkyy myöskoulujen arjessa, sanoo Eija Heikkinen.

Koulun toimenpiteet eivät koskaan kokonaan riitä, vaan on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa.

Eija Heikkinen

– Väestö ikääntyy, elinajanodote on lyhyempi ja perheiden tilanteet ovat rakennemuutostilanteidenkin takia hankalia.

– UPM:n ja opettajankoulutuksen lakkauttamiset ja Talvivaaran tilanne näkyvät perheissä. Ne heijastuvat lapsiin ja myös koulunkäyntiin. Nuorisoasteella syrjäytyminen ja korkea nuorisotyöttömyys näkyvät. Syyt ovat erilaisia eri ikäryhmissä.

Koulu ei ole onneksi yksin

– Koulun toimenpiteet eivät koskaan kokonaan riitä, vaan on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa. Mietitään, miten olemassa olevia palveluja käytetään paremmin ja uusilla tavoilla, myös ennaltaehkäisevästi. Asioita pitää lähestyä useammalta rintamalta kuin pelkästään koulun ja erityisen tuen näkökulmasta, sanoo erityisopettaja Eija Heikkinen.

Perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen on samoilla linjoilla.

– Tukimuotoja on olemassa muitakin kuin erityisopetus. Käytetään tarvittaessa laajennettuja palveluja, meillä on perhekeskus verkostossa mukana. Kouluissa on myös kuraattoripalvelut ja koulupsykologipalvelut. Nuorisopuolella Etsivä nuorisotyö sai onneksi jatkorahoitusta myös, toteaa Rissanen.