Psykiatri neuvoo: Ärsyttävä exä ei ole narsisti – ainakaan aina

Psykiatristen sairauksien diagnoosijärjestelmä ICD10 on uudistumassa. Isoin muutos tapahtuu persoonallisuushäiriöiden, kuten narsistisen, epäluuloisen tai epävakaan persoonan määrittelyissä.

terveys
Epäterävä kuva miehestä.
Yle

Narsismista tuli 2000-luvun keittiöpsykologien ja nettipalstojen suosikkitermi, jolla on helppo kuvailla epämieluisaa pomoa tai pettymyksen aiheuttamutta eksää. Tällä perusteella melkein jokaiselta suomalaiselta löytyisi narsistinen häiriö.

Turun yliopiston psykiatrian professorin Jyrki Korkeilan mukaan yksittäisten konfliktien perusteella tehty analyysi menee useimmiten metsään. Jos on itse tunteikkaan riidan osapuolena vaikkapa työpaikalla tai avioerossa, on jäävi arvioimaan toisen toimintaa. Nimittely on pikemminkin keino yrittää päästä yli pettymyksistä tai surusta.

– Stressaava tilanne työpaikalla tai parisuhteessa voi nostaa jokaisessa esiin epätarkoituksenmukaisia persoonallisuuden piirteitä, kuten ilkeyttä tai hirvittävää raivostumista. Siitä ei pidä tehdä psykopatologisia johtopäätöksiä narsisismista, liiallisesta vaativuudesta, epävakaudesta tai muusta häiriöstä, Korkeila sanoo.

Narsistiseen häiriöön kuuluu erityisesti empatiakyvyn puute, suurieleinen tai mitätöivä käytös sekä käsitys itsestä ja omista tarpeista muita arvokkaampina.

Persoonallisuushäiriöissä on kyse pysyvistä, kaavamaisesti eri tilanteissa toistuvista käyttäytymismalleista, joista aiheutuu kärsimystä itselle ja muille. Ne liittyvät luonteenpiirteisiin, jotka lievinä ovat normaaleja, kuten ujous tai vaativuus, mutta jotka äärimmäisinä haittaavat toimintakykyä.

Narsistiseen häiriöön kuuluu erityisesti empatiakyvyn puute, suurieleinen tai mitätöivä käytös sekä käsitys itsestä ja omista tarpeista muita arvokkaampina.

Taviskin tunnistaa luonnehäiriön

Toisinaan keittiöpsykologin tutka on kuitenkin oikeassa. Lievemmät persoonallisuuden häiriöt saattavat näkyä ainoastaan parisuhteessa, koska tiivis tunneside aktivoi ne. Etäisemmillä ystävillä voi olla henkilöstä aivan toisenlainen käsitys.

– Lähisuhteessa persoonan häiriöt tulevat kirkkaammin esiin. Ihmisellä voi olla jokin taipumus, mutta se ei tule esille muissa kuin intensiivisissa ja tunteita aktivoivissa kontakteissa, Korkeila sanoo.

Vaikea-asteiset persoonallisuushäiriöt hyppäävät kenen tahansasilmille. Jos jyräävä tai häiritsevän pedantti käyttäytyminen jatkuu työpaikalla vuodesta toiseen ja toistuu monenlaisissa tilanteissa, todennäköisesti jokin on vialla.

Vastaanotolla narsistista tulee olo, että pienikin virheliike ja peli on menetetty

– Sitä tajuaa, että jotain kummaa tässä on, vaikkei ymmärrä syytä: ystävän suhtautuminen vaikkapa muuttuu yks kaks ilman mitään selvää syytä, Korkeila kuvailee muun muassa epävakaalle häiriölle tyypillistä impulsiivista ja itsetuhoista käyttäytymistä.

Diagnoosikriteerit muuttuvat

Persoonallisuushäiriödiagnooseja on nyt kymmenkunta. Ne jaetaan kolmeen ryhmään: eristäytyviin ja epäluuloisiin häiriöihin saattaa kuulua psykoottisuutta ja hallusinaatioita; dramaattisiin häiriöihin piittaamatonta, huomiohakuista käytöstä ja epävakautta; ahdistuksena ilmeneviä häiriöitä kuvaa sairaalloinen ujous, estyneisyys ja kontrollin tarve, vaativuus tai liiallinen kiltteys.

Jyrki Korkeila.
Persoonallisuushäiriöitä on moneen lähtöön: sairaalloisen ujosta tai epäluuloisesta muita hyväksikäyttävään. Yhteistä niille on kaavamainen käytös, joka haittaa toimintakykyä ja aiheuttaa kärsimystä, kertoo psykiatri Jyrki Korkeila.Yle

Kaikissa joustamattomuus ja puutteellinen minäkuva haittaavat toimintakykyä. Syitä häiriöille on monia, merkittävä tekijä ovat lapsuuden traumaattiset kokemukset, kuten pitkäkestoinen fyysinen tai psyykkinen kaltoinkohtelu.

Nämä Suomessakin käytössä olevan diagnoosit poistuvat, jos vuonna 2017 julkaistavan WHO:n tautiluokitusjärjestelmän uusi versio ICD11 menee läpi nyt käsittelykierroksella olevassa muodossaan. Korkeila on kommentoinut uuden ICD:n valmistelua Suomen osalta. Uudessa mallissa olisi käytössä vain yksi yleinen persoonallisuushäiriön diagnoosi, jonka vaikeusastetta kuvailtaisiin kolmiportaisesti lieväksi, keskivaikeaksi ja erittäin vaikeaksi. Samalla ihmisellä voisi siis olla vain yksi häiriö.

– Uudistus olisi käyttökelpoinen, sillä päällekkäiset diagnoosit poistuisivat. Potilaan erityispiirteet, kuten antisosiaalinen käytös, epävakaus tai ajoittaiset psykoosioireet, olisivat osa kuvausta, Korkeila toteaa.

Näin psykiatri haistaa narsistin

Terapiatyössä Korkeila alkaa epäillä narsistista häiriötä, kun ilmassa leijuu uhkan ja vahvan vähättelyn tuntu. Asiakas on usein tullut hakemaan apua jonkun muun, kuten poliisin tai puolison, patistamana ja uhkaa lopettaa hoidon kesken kaiken, jos session kulku ei miellytä.

– Sen tuntee kyllä vastaanotolla, kun ihminen on vähän aikaa puhunut. Tulee mieleen, että hän suhtautuu ylivertaisesti muihin. Tulee olo, että jos teen pienenkään virheliikkeen, peli on menetetty, Korkeila kuvailee.

Asiakas voi myös epäillä terapeutin kykyjä tai mielistellä kertomalla, että vain professori on riittävän pätevä hoitamaan häntä.

– Narsistin voi olla hyvin vaikea uskoutua kenellekään, koska ei voi myöntää, ettei pärjää. Julkisivun säilyttäminen on tärkeää. Mutta vasta sen jälkeen, jos uhka ja kilpailu poistuu, päästään aidosti keskustelemaan ja miettimään, miten ihmistä voisi auttaa, Korkeila jatkaa.

"Vankiloissa ja saneeraajina"

Klassinen yhden kysymyksen testi narsistin tunnistamiseksi kuuluu: "Oletko narsisti?". Jos vastaaja on persoonallisuushäiriöinen, hän vastaa ylpeästi kyllä. Korkeilan mukaan testissä on perää.

– Kyllä osa narsisteista tietää olevansa röyhkeitä, mutta he jatkavat tyytyväisinä. Lievä narsisti onkin rajatapaus: onko hän positiivisesti karismaattinen ihminen, joka uskaltaa rikkoa rajoja. Tai hyvä yrityssaneeraaja, joka pystyy viemään läpi muille epämieluisat tavoitteet, Korkeila arvioi.

Klisee narsisteista menestyvinä yritysjohtajina ei sen sijaan pidä Korkeilan mukaan paikkaansa. Persoonallisuushäiriöisten osuus on suurempi yhteiskunnan toisella laidalla.

Masennukseen apua hakeneista 40 prosentilla oli jokin persoonallisuushäiriö

– Narsistisia persoonallisuushäiriöitä ilmenee vangeilla, ja etenkin suonensisäisiä huumausaineita käyttävillä, osalla on vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö. Toki sitä huipullakin esiintyy, mutta koulutustason toinen pää painottuu selvästi.

Masennus liittyy vaativaan persoonaan

Persoonallisuushäiriöisten tarkkaa määrää ei Suomessa tiedetä, karkea arvio on viidestä kuuteen prosenttia. Heistä psykoottisia oireita on 20–30 prosentilla. Narsistit jäävät usein diagnosoimatta, koska he eivät usein hakeudu hoitoon.

Masennuksella sen sijaan näyttäisi olevan yhteys ahdistuneeseen persoonallisuushäiriöön ainakin Vantaan kaupungin selvitysten perusteella.

– Masennukseen apua hakeneista 40 prosentilla oli jokin persoonallisuushäiriö. Yleensä kyse oli ahdistuneisuushäiriöstä eli siitä että ihmiset vaativat itseltään liikaa. Tällainen persoonallisuuden piirre altistaa masennukselle, vaatii itseltään hirveästi, eikä pysähdy ajoissa.