Työntekijä jää saikulle yhä harvemmin

Suomalaiset jäävät pois töistä sairauden takia yhä harvemmin. Asiantuntijat uskovat, että sairauslomia on vähentänyt omalta osaltaan entistä viisaampi ihmisten johtaminen työpaikoilla.

talous
Maaret Helintö
Työterveyslääkäri Maaret HelintöYle

Työterveyslääkäri Maaret Helintö arvio työkseen muiden ihmisten sairasloman tarvetta. Samalla hän on pohtinut usein, miksi juuri lääkärit jäävät sairauslomalle poikkeuksellisen harvoin.

– Ollaanko me vain niin tunnollisia, että tullaan kipeinä töihin. Vai onko se sitä, että me tiedostamme sairauden hyvänlaatuisuuden ehkä paremmin kuin muut ja tiedetään, että se sairaus ei olennaisesti pahene töissä, Maaret Helintö arvelee.

Lääkäreiden tapaan monet muutkin korkeasti koulutetut asiantuntijat sairastelevat vähän. Myös esimiehet pitävät vähän sairaspäiviä. Suurimmat poissaolot taas kertyvät fyysistä työtä tekeville työntekijöille etenkin teollisuuslaitoksissa.

Pitkät sairauslomat vähenivät
Yle Uutisgrafiikka

Viime vuosina pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet hieman. Sairauslomat olivat huipussaan ennen finanssikriisin puhkeamista ja laskukauden alkua.

Kansaneläkelaitos Kela tilastoi pitkät, yli kymmenen päivää kestävät sairaslomat. Flunssia tilastoissa ei näy.

Selkä-, olka- ynnä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat ovat yhä yleisimmät poissaoloja aiheuttavat syyt.

Hyvässä firmassa sairastetaan vähän

Työterveyslaitoksen johtaja Kari-Pekka Martimo uskoo, että sairauslomien väheneminen kertoo työolojen kehittymisestä. Martimon mukaan työpaikoilla on opittu ennaltaehkäisemään sairastumista ja poissaoloja.

– Kelan työterveyshuollon korvaushakemusten perusteella kahdeksalla työpaikalla kymmenestä on malli sairauspoissaolojen seurantaan ja varhaiseen tukeen. Malli on laadittu yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa, Martimo kertoo.

Työterveyslääkäri Martimo on huomannut, että varhaisiin sairastumisen oireisiin osataan puuttua fiksulla tavalla. Parhailla työpaikoilla myös työtehtäviä on opittu viilaamaan terveydentilan mukaan.

– Sairausloman tarpeessa on kysymys paljon muustakin kuin lääketieteellisestä sairaudesta. Sairausloman tarve riippuu paljolti siitä, minkälaisia vaatimuksia työssä on ja kuinka paljon pystyy vaikuttamaan työtahtiin ja työjärjestykseen, Martimo valistaa.

Johtaminen vaikuttaa työkykyyn

Työpaikkojen välillä on suuria eroja sairauspoissaoloissa. Eriarvoisuutta ei siis luo vain se, missä ammatissa kukin työskentelee.

Lääkäriketju Terveystalo on mukana hankkeessa, jossa saman alan työpaikkojen välisiä eroja on selvitetty.

– Työkykyjohtamisen taso vaihtelee hirveästi, samoin kokonaisuuden hahmottaminen tässä asiassa. Hyvissä firmoissa ymmärretään työkykyjohtamisen merkitys yrityksen tuloksen kannalta, johtaja Lasse Parvinen sanoo.

Parhaassa yrityksessä poissaolot nielevät pari prosenttia työajasta vuosittain. Huonoimmissa yrityksissä sairastamiseen saattaa tuhraantua yli 10 prosenttia työajasta.

Hyvissä yrityksissä jopa raskasta fyysistä työtä tekevien, kuten siivoojien, sairauslomat ovat vähentyneet selkeästi.

Työkykyjohtamisen asiantuntija Parvinen haluaisikin romuttaa käsityksen siitä, että sairauspoissaolot ovat ala- tai työtehtäväkohtaisia. Hänen mielestään sairauslomien määrä on etenkin yrityskohtaista. Niitä joko osataan vähentää tai sitten ei.