KRP lasten vastakaappausyrityksestä: Tuntuu arveluttavalta

Keskusrikospoliisin mukaan Suomesta on tehty omatoimisia vastakaappauksia, joista on tullut tieto viranomaisille jälkikäteen.

Kotimaa
Keskusrikospoliisin (KRP) kyltti päämajan ulkopuolella Vantaalla.
Mikko Stig / Lehtikuva

Keskusrikospoliisille vastakaappaukseen liittyvä yritystoiminta on entuudestaan tuntematonta.

– Ensireaktiona toiminta tuntuu arveluttavalta, siinä saattaa tulla laillisuuskysymyksiä vastaan, sanoo rikosylikomisario Lars Henriksson keskusrikospoliisin kansainvälisten asioiden yksiköstä.

Vastakaappauksiin liittyy useita riskejä, esimerkiksi miten kaappausjutun toinen osapuoli ja kohdemaan viranomaiset reagoivat tilanteeseen?

Miten maat reagoivat mahdollisiin kohdemaan viranomaisten pyyntöihin, kun vastakaappaus paljastuu ja henkilöt paikallistetaan kolmannessa maassa?

Lars Henriksson

– Jos matka sisältää myös siirtymisen kolmansien maiden kautta takaisin, miten nämä maat reagoivat mahdollisiin kohdemaan viranomaisten pyyntöihin, kun vastakaappaus paljastuu ja henkilöt paikallistetaan kolmannessa maassa? Mitä tapahtuu jos heidät saadaan kiinni ja käännytetään takaisin kohdemaahan, Henriksson kysyy.

Pisimmät lapsikaappaukset kestäneet toistakymmentä vuotta

Lapsikaappaustapauksissa poliisille kuuluu jutun esitutkinta ja lapsen paikallistaminen. Kaappaustapauksissa kulttuurierot tulevat eteen hyvin konkreettisesti.

– Joissain maissa isällä voi olla hyvinkin voimakas rooli lapsen kasvatuksesta päätettäessä, vahvempi sananvalta kuin äidillä, mutta kyllä näissä on yhtä lailla tuomioistuimet kuin meilläkin, jotka päättävät huoltajuuskysymyksistä, Henriksson toteaa.

Kaappaukset myös venyvät pahimmillaan todella pitkiksi. Pisimmät lapsikaappaukset ovat Henrikssonin mukaan kestäneet toistakymmentä vuotta. Ne ovat olleet Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi muslimimaissa. Hänen mukaansa Suomesta ulkomaille kaapattujen lasten määrä on ollut vuosikausia noin 15 lasta.

Tiedän tapauksia, joissa esimerkiksi äiti on rohkeasti noutanut lapsensa takaisin Suomeen.

Lars Henriksson

Ulkomailta on tehty omatoimisia lapsen vastakaappauksia, joista tieto on tullut viranomaisille jälkikäteen.

– Tiedän tapauksia, joissa esimerkiksi äiti on rohkeasti noutanut lapsensa takaisin Suomeen. Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin harvinaisia eikä niistä ole ennakkoon kerrottu viranomaisille. Viranomaisena en halua kehottaa ketään tällaiseen asiaan sisältyvien laillisuuskysymysten ja riskien vuoksi, Henriksson sanoo.