Määräaikaistalletusten suosio romahti – korot laiskistavat rahaa

Määräaikaistalletusten osuus suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on romahtanut neljässä vuodessa. Määräaikaistileiltä on poistunut yli 12 miljardin euron potti vuodesta 2011 lähtien. Tänä päivänä kotitaloudet sijoittavat rahansa ennen kaikkea rahastoihin ja vakuutussidonnaisiin tuotteisiin. Talletusvarat pidetään yhä herkemmin käteistalletuksissa.

talous
Grafiikka määräaikaistalletuksista.
Yle Uutisgrafiikka, Suomen Pankki

Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli tämän vuoden helmikuussa määräaikaistalletuksia 12 miljardia euroa. Viime vuoden lopulla määräaikaistileillä oli yhteensä 13,3 miljardin euron talletukset. Vielä vuonna 2011 määräaikaistalletuksia oli 24,6 miljardia euroa.

Syy määräaikaistalletusten rajuun laskuun löytyy matalista koroista. Määräaikaistalletukset eivät ole olleet kovin houkuttelevia enää moneen vuoteen.

Pankit kehuvat kuitenkin määräaikaisia sijoitustilejä turvallisiksi ja riskittömiksi sijoituksiksi. Niiden korko ja tuotto tiedetään aina koko sijoituksen ajalle. Tällä kertaa aivan lyhyimmät määräaikaistilit tuottavat pyöreät nolla prosenttia.

Suomen Pankin mukaan uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 1,07 prosenttia.

Nordean, Osuuspankin ja Danske Bankin johtajat uskovat, että määräaikaistalletusten suosio palaa heti, jahka korot nousevat.

Pankkeja ei jakseta kilpailuttaa

Pankkien määräaikaistalletukset vaihtelevat kuukaudesta jopa kymmeneen vuoteen. Korot taas vaihtelevat talletuksen pituuden, kokonaissumman ja asiakkaan mukaan.

Pitkä talletusaika takaa yleensä parhaan koron. Ja mitä isompi summa sitä parempi korko. Korkohaitari on tällä hetkellä nollasta jopa 2,5 prosenttiin pankista riippuen.

Liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen Nordeasta toteaa, että ehdottomasti suurin syy määräaikaistilien vähentymiseen on alhainen korkotaso. Se ajaa asiakkaan hakemaan tuottoja muualta kuin määräaikaistalletuksista.

OP Pankkitoiminnan asiantuntijapäällikkö Noora Heikkinen-Virtanen pohtii, että tavallisen tilin ja määräaikaistilin korkoerot ovat nyt niin pieniä, etteivät asiakkaat jaksa nähdä vaivaa määräaikaisten talletusten tekemiseen.

– Mielummin rahat pidetään sellaisella tilillä, josta ne saa nopeasti ja vaivatta käyttöön, Heikkinen-Virtanen sanoo.

Nordean Laine-Tolonen lisää, että raha on ikään kuin laiskistunut. Asiakkailla on aiempaa enemmän rahaa käyttelytileillä suhteessa määräaikaisiin tileihin eli ei vain jakseta kilpailuttaa pankkeja.

Talletuksesta ei sentään joudu maksamaan

Vuodenkin talletuksesta saa inflaation ja verojen jälkeen vielä jonkin verran tuottoja, vaikka sijoitukselle ei kovin suurta korkoa maksetakaan. Miinuskorkoa ei Suomessa sentään tunneta eli tallettajan ei tarvitse maksaa pankille rahan tallettamisesta.

Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo sanoo lähtökohtana olevan periaate, ettei asiakas joudu maksumieheksi talletuksista. Eri asia on, että tuotot ovat tällä hetkellä kovin vaatimattomia.

– Tarjolla on paljon houkuttelevampia tuotteita kuin määräaikaistalletukset, joten siksi varat ohjautuvat muualle. Meillä kotitalouksien talletuskannasta vain noin kolme prosenttia on määräaikaistileillä, Kaarnimo kertoo.

Hän huomauttaa, että toki joillekin ja joissakin tilanteissa määräaikaistalletus on oikein hyvä vaihtotehto. Laine-Tolonen sanoo, että talletuksista kilpaillaan edelleen, mutta korkotason takia erot pankkien välillä ovat kovin pienet.

Suomalaisten säästämiskäyttäytyminen on ylipäätään muuttumassa rajusti. Esimerkiksi Nordean sijoituskyselyssä pankin aktiivisijoittajista aikoo laittaa rahaa lisää ainoastaan kuusi prosenttia sijoitustileille. Sijoitusrahastoihin suunnittelee puolestaan laittavansa 42 prosenttia lisää.

– Teemme vuositasolla 200 000 säästämisen suunnitelmaa, ja asiakkaita kiinnostaa hajauttaminen, Laine-Tolonen kertoo.

Sijoitusrahastojen ja vakuutussidonnaisten tuotteiden osuus suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on kasvanut 149 prosenttia 11 viime vuoden aikana.