1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomalaiset pelit ansaitsevat oman museon – osa rahoista kerätään pelaajilta

Muistatko vielä Uuno Turhapuro muuttaa maalle –pelin? Tampereelle avataan ensi vuonna pelimuseo, jossa pääsee verestämään muistoja Uunosta ja muista suomalaisen pelihistorian merkkipaaluista.

Kuva: Mika Jyrävä / Yle

Suomalaiset pelit kootaan pysyvään museoon Tampereen Vapriikkiin. Kalliiseen kunnostusurakkaan haetaan lisäpotkua joukkorahoituksesta.

Suomen ensimmäinen pelimuseo avataan joukkorahoitukseen osallistuneille joulukuussa 2016. Muut kiinnostuneet pääsevät tutustumaan pysyvään museoon loppiaisena 2017.

– Pelimuseo on erityisen haastava ylläpitää. Tarvitsemme rahoitusta siihen, että saamme harvinaiset ja kunnostusta vaativat laitteet esille, kertoo museotyöryhmässä mukana oleva Outi Penninkangas.

Mediamuseo Rupriikin tutkija Penninkangas kertoo, että joukkorahoitukseen lähdettiin myös sen takia, että peliyhteisöistä löytyy ihmisiä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita seuraamaan museon rakentamisvaihtetta.

Joukkorahoituksella on tarkoitus kerätä vähintään 50 000 euroa museon koko 300 000 euron budjetista.

– Jo kympin sijoituksella pääsee pelimuseon mesenaatiksi, Penninkangas sanoo.

Pelit kiinnostavat laajaa yleisöä

Haave pelikulttuuria esittelevästä pysyvästä museosta on elänyt jo vuosia. Mediamuseo Rupriikissa on järjestetty useampia pelikulttuuriin liittyviä näyttelyitä.

– Olemme havainneet jo aikoja sitten, että yleisöpohjaa on kovasti ja se on erittäin kiinnostava näyttelyaihe museolle, Rupriikin tutkija Penninkangas sanoo.

Jo kympin sijoituksella pääsee pelimuseon mesenaatiksi.

Outi Penninkangas

Museon tarkoituksena on kertoa suomalaisen pelikulttuurin historiasta, ja siitä halutaan myös elämyksellinen kohtaamispaikka. Pääpaino on digitaalisissa peleissä, mutta esillä on myös lauta- ja roolipelejä.

Pelikonepeijoonien peliaktiivi Mikko Heinosen mukaan museoon tulee kaikki merkittävät suomalaiset pelit.

– Pyrimme saamaan sinne kaikki pelit, jotka Suomessa on kehitetty, ohjelmoitu ja julkaistu, tarinoita tekijöiltä, ja mahdollisimman paljon kulttuuria pelien ympäriltä, Heinonen sanoo.

Pelimuseo toteutetaan Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojektina.

Kunnostusurakka hidasta käsityötä

Pysyvät pelimuseot ovat harvinaisia koko Euroopassa. Pelikonepeijoonien peliaktiivi Mikko Heinonen kertoo, että pelien kunnostaminen on kallista ja hidasta. Pelimuseossa pelit tulevat olemaan kovalla koetuksella.

– Että peliin voi kunnolla tutustua, nauttia siitä ja ymmärtää mikä siinä on se juttu, niin sitä pitää päästä itse pelaamaan.

Peliautomaatit on kuitenkin Heinosen mukaan suunniteltu kestämään.

– Ne on suunniteltu niin, että voit pitää sitä huoltoasemalla jossakin Arizonassa vuosikymmenet vain vaihtamalla vakiokomponentteja. Siihen saa helposti kymmeniä vuosia lisäaikaa, kun se käydään läpi, mutta se on käsityötä ja osien löytäminen on hankalaa. Niitä voi joutua jopa valmistamaan uudestaan.