Tutkijat selvittivät yli 50 000 puretun talon taustoja – toimistorakennukset jyrätään asuintaloja uudempina

Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien purettu kymmeniä tuhansia rakennuksia. Esimerkiksi toimisto- ja teollisuusrakennukset ovat purkuhetkellä keskimäärin alle 40-vuotiaita.

tekniikka
Purettava teollisuusrakennus Tampereen Tohlopinrannassa
Antti Palomaa / Yle

Hyvin rakennetut talot voisivat säännöllisesti kunnostettuina kestää oikeastaan ikuisesti. Silti Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien purettu kymmeniä tuhansia rakennuksia.

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tutkija Satu Huuhka ja rakennustekniikan laitoksen dosentti Jukka Lahdensivu selvittivät vuosina 2000–2012 purettujen rakennusten taustoja. Tutkimuksen tuloksia julkaistiin viime vuonna Building Research & Information -lehdessä julkaistussa artikkelissa.

Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan tuona aikana Suomessa purettiin 50 818 rakennusta.

– Olin kyllä kohtalaisen yllättynyt, että määrä oli noinkin suuri, Jukka Lahdensivu sanoo.

– Kyllähän määrä tuntuu suurelta, mutta se on ehdottomasti vain minimimäärä, koska tässä ovat vain sellaiset rakennukset, joiden purkaminen on merkitty rakennus- ja huoneistorekisteriin, Satu Huuhka sanoo.

Tutkijoilla ei ole tietoa siitä, miten paljon samana aikana hävitettiin sellaisia rakennuksia, joiden purkamiseen ei tarvita lupaa. Tällaisia ovat talousrakennukset tai muut niihin verrattavat vähäiset rakennukset, jos ne eivät ole rakennushistoriallisesti merkittäviä tai rakennustaiteellisesti arvokkaita.

Tilasto purettujen talojen määrästä eri kaupungeissa
Jan Hynnä / Yle

Toimistorakennukset puretaan asuintaloja uudempina

Tutkimuksessa kävi ilmi, että muita kuin asumiskäytössä olevia rakennuksia purettiin selvästi uudempina kuin asuintaloja. Kun asuintalot olivat purkuhetkellä keskimäärin 58-vuotiaita, muiden keski-ikä oli 43 vuotta.

Esimerkiksi teollisuusrakennukset purettiin keskimäärin 37-vuotiaina ja toimistorakennukset 39-vuotiaina.

Myös eri asuintalojen välillä on eroja. Omakotitalot purettiin keskimäärin 64-vuotiaina, mutta rivitalot jo 44-vuotiaina.

Tilasto purettujen talojen keski-iästä
Jan Hynnä / Yle

Satu Huuhkan mukaan eroja selittää muun muassa se, että asuminen on aika samanlaista vuosikymmenestä toiseen. Se vaatii aika samanlaisia tiloja.

Kaupalliset toiminnot ja teollinen tuotanto taas ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana varsin paljon, mikä voi selittää sitä, että niitä on purettu asuinrakennuksia nuorempina.

Lisäksi asuinrakennusten omistus jakautuu usein monille yksityishenkilöille.

– Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä on aika vaikea tehdä sellaista päätöstä, että purettaisiin oma talo alta. Se vaatii kaikilta osakkeenomistajilta yksimielisyyttä, Huuhka sanoo.

Muissa kuin asuinrakennuksissa, kuten kaupallisissa ja teollisissa rakennuksissa on yleensä yksi omistaja, jonka on helpompi päättää purkamisesta.

Tavallisin purkusyy uudisrakentaminen

Tutkimuksessa käytetty aineisto ei kerro kovin hyvin sitä, missä kunnossa vuosina 2000–2012 puretut rakennukset olivat. Rekisteriä varten talon omistajilta kyllä kysytään purkusyy. Vaihtoehtoja on vain kolme: uudisrakentaminen, tuhoutuminen ja muut syyt.

Tavallisin syy purkuun oli tehdä tilaa uudelle rakennukselle. Uudisrakentaminen on ilmoitettu syyksi yli 40 prosentissa tapauksista. Melkein yhtä moni on vastannut muut syyt.

– Aineisto antaa ymmärtää, että muut syyt voisi viitata rakennuksen huonoon kuntoon. Uudisrakentaminen viittaisi siihen, että halutaan toisen tyyppinen rakennus entisen tilalle, Huuhka sanoo.

Purkamiselle olisi vaihtoehtoja

Jukka Lahdensivun mukaan se, että esimerkiksi toimistorakennuksia puretaan alle 40-vuotiaina, ei kerro kovinkaan paljon rakentamisesta.

– Niissähän on lähtökohtana liiketaloudellinen toiminta. Jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa nykyisessä kiinteistössä, toimintaa siirretään jonnekin muualle. Tällöin rakennukset jäisivät tyhjilleen, Lahdensivu sanoo.

Toimitilaa onkin tyhjillään, varsinkin pääkaupunkiseudulla ja etenkin 80- ja 90-luvun toimistorakennuksia. Tutkijoiden mielestä purkamiselle kannattaisi miettiä vaihtoehtoja.

– Siinä voisi olla mietinnän paikka, että voidaanko rakennukset ennenaikaisen purkamisen sijasta käyttää loppuun. Tämä edistäisi luonnonvarojen kestävää käyttöä nykyisen kaltaisen tuhlailun sijaan, Huuhka sanoo.

Huuhkan mielestä esimerkiksi teollisuushallit olisi hyvä jo alun perin rakentaa sillä tavalla, että ne voisi tarvittaessa purkaa osiksi ja siirtää muualle. Toimisto- tai teollisuustiloja voisi myös muuttaa esimerkiksi asunnoiksi, kuten on jonkin verran tehtykin.