Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsevan kitaranrakentaja Juha Lottosen verstaan takahuoneessa on melkoinen puuvarasto. On leppää, kuusta, koivua ja ties mitä muuta.
Joukossa on myös jalavaa, jonka historia on helsinkiläisittäin varsin jännittävä. Keväällä 1998 raivoisa myrsky kaatoi puita Helsingin Kaivopuistossa kohtalokkain seurauksin.
Nuori nainen kuoli ja kolme muuta loukkaantui, kun laho lehmus kaatui kovassa tuulessa. Myrskyn jälkeen puiston puita karsittiin reippaasti, ja osa jalavista päätyi Lottosen verstaalle.
– Yksi kaupungin kuljettaja otti meihin yhteyttä ja kyseli, kiinnostaisiko tällainen puu meitä. Oltiin kiinnostuneita yhdestä, mutta saatiin lopulta neljä isoa runkoa.
Kaivarin jalava kiinnostaa
Neljä halkaisijaltaan 60–70 senttistä, noin metrin mittaista jalavan runkoa pilkottiin pienempiin osiin ja laitettiin kuivumaan verstaalle. Puuta tuotiin sen verran paljon, että sitä on reippaasti jäljellä vielä tänäkin päivänä.
Lottonen käyttää jalavaa akustisten kitaroiden reunalistoina.
– Toki sitä voisi käyttää muihinkin osiin koristeena, mutta varsinaisesti se ei ole soitinpuu, se on hivenen hankala työstää kansi- tai pohjamateriaaliksi epätasaisen syyrakenteen vuoksi.
Kaivopuiston jalava kitaran raaka-aineena on yhdistelmä, joka Lottosen mukaan kiinnostaa monia.
– Esimerkiksi näyttelijä-muusikko Puntti Valtosella on mun D-mallinen akustinen kitara, ja hän on useassakin yhteydessä maininnut, että jalavareunalista tulee myös seuraavaan hänen hankkimaansa kitaraan. Se on selkeästi tärkeä asia.
Ulkomaisen puun tuonti vaikeaa
Yhden kitaran valmistamisessa käytetään useita eri puulajeja. Lottonen nappaa seinällä roikkuvan akustisen kitaran ja luettelee.
– Esimerkiksi tässä sisällä olevat rimat ovat kuusta, laminoitu kansipohja ja sivu koivua, kaula tervaleppää, otelauta ja talla ruusupuuta, reunalistat jalavaa ja liimalistat sisällä lehmusta.
23 vuotta ammatikseen kitaroita rakentanut Lottonen käyttää nykyisin raaka-aineena paljon kotimaista puuta. Siihen on yllättäviäkin syitä.
– Tietyt puulajit loppuvat maailmasta ja niiden maahantuonti monimutkaistuu. Sen takia mulla on viimeiset 15 vuotta ollut fokus suomalaisissa puulajeissa, olen tutkinut, miten ne toimivat tässä hommassa.
– Esimerkiksi Brasilian ruusupuu on pitkään ollut tiukkaan säännöstelty. On viitteitä, että myös tietyistä maista tuleva eebenpuu on seurannassa ja kohta luvanvarainen.