Gallen-Kallela poisti Juselius-freskoistaan mystisen hahmon

Juseliuksen mausoleumi on keuhkotautiin 11-vuotiaana kuolleen Sigridin muistomerkki Porin Käppärän hautausmaalla. Sen freskot teki Akseli Gallen-Kallela. Taiteilijan freskoluonnoksiin tutustumalla tutkija Nina Kokkinen löysi oudon hahmon, joka lopullisista teoksista häipyi. Tutkijalla on poistamiselle oma tulkintansa.

kulttuuri
Taulu, jossa rakennetaan hirsitaloa.
Juseliuksen mausoleumin Tuonelan joella -freskon reunassa on omakuva taiteilijasta, jolla on kädessä muurauslasta.Kati Rantala / Yle

Kun porilaisen liikemiehen pieni tytär kuoli 11-vuotiaana 1898, F. A. Juselius työsti lapsen kuoleman aiheuttamaa järkytystä rakennuttamalla muistomerkiksi kauniin mausoleumin Käppärän hautausmaalle. Hän halusi vain parasta, joten mausoleumin taiteilijaksi valikoitui Akseli Gallen-Kallela.

Mausoleumissa vierailevalle tulee erikoinen olo. Koristeellinen rakennus on pienen tytön hauta. Toisaalta teokset tuntuvat tutulta jo ensimmäisellä kerralla, sillä kansallistaiteilijan tyyli on erittäin tunnistettava. On samaan aikaan juhlava ja surullinen olo.

Akseli Gallen-Kallelan suurtyöhön kuuluu muun muassa kuusi isokokoista freskoa, joiden aiheina ovat Kevät, Rakennus, Tuonelan joella, Talvi, Syksy ja Hävitys. Lisäksi seinistä löytyvät teokset Kosmos ja Paratiisi sekä monia pienempiä symboleja.

Katossa on kansallisromantiikasta tuttuja suomalaisia puita ja luontomaisemia.

Hiilipiirroksesta häivytetty jotain

Mausoleumin alkuperäiset teokset tuhoutuivat tulipalossa, mutta taiteilijan poika Jorma Gallen-Kallela maalasi ne uudestaan alkuperäisten töiden sisällölle uskollisena luonnoksia ja kuvia apuna käyttäen.

Satakunnan museoon sijoitettuihin freskoluonnoksiin tutustui perusteellisesti myös Turun yliopiston tutkija Nina Kokkinen. Hän analysoi teosten kuva-aiheita. Esityöt ja luonnokset ovat toimineet johtolankana taiteilijan tarinan hahmottamisessa.

– Huomioni kiinnitti, kun isokokoisesta hiilipiirroksesta oli pyyhitty jotain pois. Lopulta helposti tunnistettava hahmo löytyi lähes jokaisen teoksen luonnoksista.

Valtavasta määrästä luonnoksia hän löysi monta samantyylistä hahmoa, jotka luonnostyön edistyessä pikkuhiljaa häviävät.

– Tyyppi kulkee aluksi mukana kaikissa isoissa teoksissa Keväästä Paratiisiin. Hahmolla on kaapu ja sauva. Kutsun häntä Totuudenetsijäksi, kertoo Kokkinen.

Taiteilijan luonnoksista lopulta hahmo häviää.

Tutkijan mukaan yhteen valmiiseen teokseen hahmo jäi - mutta muuttuneena. Tuonelan joella –freskossa on taiteilijan omakuva, joka luonnoksissa oli vielä kaapuun ja sauvaan sonnustautunut Totuudenetsijä.

– Ihan varmaksi en osaa vastata, miksi hahmo hävisi. Ajattelen kuitenkin, että se on ollut ehkä liian ilmeinen hahmo?

Taiteilija puki etsijänsä ehkä lopulta muihin muotoihin, eikä tarvinnut sitä enää selkeänä visuaalisena symbolina.

Ihmiselämän mysteerin perässä

Nina Kokkisen mukaan Totuudenetsijä hahmo edustaa tyyppiä, joka pohtii ihmiselämän kokonaismysteeriä: kuolemaa, elämää, mikä on ihmisen elämän tarkoitus, keitä me olemme, mistä tulemme ja mihin menemme.

Kuoleman merkitys korostuu taiteessa, kun se koristaa mausoleumia.

– Freskosarjan Hävitys-teos on kaiken loppu, mutta toivoakin on. Kaiken tuhoutuminen on myös kierron päätepiste, jossa kaikki alkaa taas alusta, tutkija lupaa.