Istutetaanko Lapissa 600 000 taimenta hukkaan?

Etelä- ja Keski-Lapissa istutetaan tänä vuonna noin 90 000 parivuotiasta taimenen poikasta ja reilut 500 000 hedelmöitettyä taimenen mätimunaa. Yhdeltäkään poikaselta ei leikata rasvaevää eli taimenia ei saa pyytää jos kalastusasetukseen suunniteltu taimenrauhoitus toteutuu. Alueella ei ole eikä edes voida istutuksillakaan luoda elinvoimaista järvitaimenkantaa, jota pitäisi suojella.

luonto
Järvitaimenia siirretään jokeen
Vesa Vaarama kävi keskustelemassa aiheesta Lapin Ely-keskuksessa. Kuvassa järvitaimenia siirretään jokeen. Kuva: Kalle Heikkinen / Yle

Kalastusasetuksen kakkosluonnoksessa esitetty raja jonka eteläpuolelta ei saisi pyytää rasvaevällisiä taimenia tuntuu Lapin näkökulmasta katsottuna turhalta.

Leveyspiirin 67 eli linjan Jarhoinen-Käyrämö-Kelloselkä eteläpuolelle jää lukuisia kookkaita järviä, joihin istutetaan säännöllisesti taimenia. Yhdessäkään ei ole luontaista järvitaimenkantaa.

Lännestä lukien istutusjärviä ovat Miekojärvi, Iso-Vietonen, Raanujärvi, Kemijärvi, Suolijärvet ja Simojärvi. Pienempiä järviä on kymmenkunta ja lisäksi iso määrä taimenia istutetaan Kemijoen patoaltaisiin.

Edes kalatalousasiantuntijalle ei ole valjennut miksi luonnontaimenen suojelun raja pitää piirtää juuri tuohon.

– Tässä ei ole sellaisia reittivesistöjä, missä olisi tämmöisiä järvitaimenkantoja ollut koskaan. Ja kun Kemijoen pääuoma on rakennettu ja tehty patoaltaiksi, niin sielläkin on loppuneet ne taimenkannat. Kyllä täällä ollaan istutusten varassa ihan täysin, sanoo kalatalousasiantuntija Kare Koivisto Lapin Ely-keskuksesta.

– Tuo raja, 67 leveyspiiri, en voi ymmärtää mihin se perustuu kun meillä tässä Keski- ja Etelä-lapin alueella ei käytännössä ole luontaisia järvitaimenkantoja.

Koiviston mukaan alueelle ei pystytä edes istutuksilla luomaan luontaisesti lisääntyvää järvitaimenkantaa.

Rauhoitetaan ne vesistöt missä on oikeasti suojeltavaa taimenta, ja missä taimenkannat on istukkaiden varassa, siellä saisi kalastaa taimenta ihan niin kuin tähänkin asti.

Kare Koivisto

– Ei täällä ole semmoisia jokia missä taimen kutisi ja lisääntyisi. Se vaatisi tietyt olosuhteet, virtaavan veden että poikanen selviytyisi talven yli, ei se järvessä pysty lisääntymään. Samaten Kemijoen patoaltaat on niin järvimäisiä ja siellä on olosuhteet niin muuttuneet että sielläkään ei lisääntymistä tapahdu, kalatalousasiantuntija Kare Koivisto sanoo.

Ylimitoitettu suojelutoimi, täsmäsuojelu olisi parempi

Edes taimenvetenä mainostetussa Simojärvessä ei ole jäljellä elinvoimaista alkuperäistä järvitaimenta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksessä vuonna 1993 Simojärveen laskevista joista löytyi muutama kymmenen taimenta, jotka geneettisten tutkimusten perusteella olivat nekin keskisuomalaista istutuskantaa.

– Kun ajatellaan asetusluonnosehdotusta, että koko lähes koko Suomessa suojellaan taimenkannat, niin kyllä se on ylimitoitettu toimenpide, koska se voitaisiin hoitaa tällaisilla täsmäkohteilla, kalatalousasiantuntija Kare Koivisto Lapin Ely-keskuksesta sanoo.

– Rauhoitetaan ne vesistöt missä on oikeasti suojeltavaa taimenta ja ne vedet missä ei ole ja taimenkannat on istukkaiden varassa, niin siellä saisi kalastaa taimenta ihan niin kuin tähänkin asti.

Rasvaevien leikkaaminen turhaa työtä

Kalastusasetuksessa esitetään että kaikilta yksivuotiailta ja sitä vanhemmilta taimenen ja lohen istukkailta pitää leikata rasvaevä, jotta ne tunnistetaan pyydystettäessä istukkaiksi. Periaatteessa sääntöä voi pitää hyvänä – joissakin vesistöissä.

– Periaatteessa se on hyvä toimenpide niillä alueilla, joissa on myöskin luonnonvaraista taimenta, mutta täysin turhaahan se on esimerkiksi tässä Keski-lapin alueella missä ei ole luonnonvaraisia taimenia. Siitä tulee vaan kustannuksia lisää poikaskasvattajille ja sitä kautta velvoitehoitajille ja vesialueiden omistajille, kalatalousasiantuntija Kare Koivisto Lapin Ely-keskuksesta sanoo