Kahdeksan faktaa pääsiäisestä – ei vain kristillinen juhla

Jo pakanallisissa kulttuureissa kevään alkamista on juhlittu eri tavoin, ja moni vanhoista tavoista on säilynyt nykyisessä pääsiäisenviettoperinteessämme.

Pääsiäinen (Juutalaisuus)
pääsiäinen
Jenni Mehtonen / Yle

Kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen juhla on taas käsillä. Pääsiäistä vietetään kristityssä maailmassa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemisen muistoksi, mutta juuret tällä kevään juhlalla ovat huomattavasti kauempana menneisyydessä.

Jo pakanallisissa kulttuureissa kevään alkamista on juhlittu eri tavoin, ja moni vanhoista tavoista on säilynyt nykyisessä pääsiäisenviettoperinteessämme. Pakanallisuus näkyy joissakin kielissä myös juhlan nimessä: englannissa ja saksassa pääsiäinen on nimeltään Easter ja Oster, ja sanan uskotaan pohjautuvan pakanalliseen kevään jumalattareen Austroon tai Osteraan. Muinaisgermaanit viettivät kevään jumalattaren juhlaa kevätpäiväntasauksen tienoilla.

1. Pääsiäinen Keväisen juhlan suomenkielinen nimi viittaa toisaalta paastosta pääsemiseen, toisaalta synnistä pääsemiseen. Muistumia on myös juutalaisten pesah-juhlasta ja pitkästä talvesta pääsemisestä. Nimen ovat kehittäneet joko suomalaiset papit tai suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

2. Pajunoksat ja virpominen Kun Jeesus ratsasti palmusunnuntaina aasilla Jerusalemiin, kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä. Pohjolassa ei palmuja kasva, joten tapahtuman muistoksi täällä on käytetty pajunoksia. Toisaalta suomalaisugrilaisilla kansoilla oli jo muinoin tapana huidella pahoja henkiä pakoon oksilla, mikä näkyy pääsiäisen virpomisperinteessä. Etenkin itäisessä Suomessa palmusunnuntaina on käyty virpomassa eli toivotettu naapureille hyvää onnea koskettelemalla heitä koristellulla pajunoksalla, virpillä.

Pääsiäismunia.
Yle

3. Muna Ikivanha hedelmällisyyden ja syntymisen symboli on oleellinen osa pääsiäisperinteitä. Maailmanmuna tunnetaan niin egyptiläisten, kiinalaisten kuin inkojenkin perinteessä, ja syntyipä maailma Kalevalankin mukaan sotkanmunasta. Munien koristeleminenkin on ikivanha perinne; Afrikasta on löydetty 60 000 vuotta vanhoja kaiverruksin koristeltuja strutsinmunia. Pääsiäismunien maalaaminen ja koristeleminen juontaa juurensa myös varhaiskristillisyyteen: legendan mukaan Maria Magdaleena ojensi keisari Tiberiukselle ensimmäisen pääsiäismunan, joka muuttui punaiseksi. Punainen on ylösnousemuksen väri.

4. Pääsiäispupu Myös jänikset tai kanit ovat hedelmällisyyden vertauskuvia – lisääntyväthän ne kuin kanit. Germaanit uhrasivat muinoin kevään kunniaksi jäniksiä, ja Keski-Euroopassa on uskoteltu lapsille kristillisinäkin aikoina, että juuri jänis tuo pääsiäismunia.

5. Noidat Erilaiset noidat ja trullit ovat liikkeellä pääsiäisen tienoilla, koska pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä aikana Jumalan suojelevat voimat olivat heikoimmillaan.

Kolme ihmistä katsoo pääsiäiskokkoa.
Heli Mäkikauppila / Yle

6. Pääsiäiskokot ja pääsiäissoitto Lankalauantai eli pitkänperjantain ja ensimmäisen pääsiäispäivän välinen lauantai on vaarallista aikaa: Jeesus oli Tuonelassa ja pahat voimat uhkasivat ihmisiä. Niiden karkottamiseksi Pohjanmaalla on poltettu kokkoja. Esikristillisinä aikoina kokkoja on saatettu polttaa hyvän onnen tuomiseksi. Itäisessä Suomessa on puolestaan käyty lauantain ja sunnuntain välisenä yönä soittelemassa lehmänkelloja talojen ulkopuolella joko petojen pitämiseksi poissa karjan kimpusta kesällä tai siitä ilosta, että Jeesus on noussut kuolleista. Kiitokseksi talojen asukkaat heittivät kellojen soittelijoiden päälle vettä.

7. Mämmi ja pasha Monen mielestä pääsiäisen kattaukseen kuuluu olennaisesti alun perin Länsi-Suomesta peräisin oleva mämmi. Perinteisesti mämmiä syötiin pitkänäperjantaina, koska pyhänä päivänä ei voinut valmistaa ruokaa tai sytyttää tulta.

Helsinkiläisessä ravintolassa mämmikattaus näyttää arjen luksukselta.
Yle

Joidenkin arvelujen mukaan mämmi on kotoinen vastine juutalaisten happamattomalle leivälle. Yhden selityksen mukaan juutalaiset nimittäin syövät pääsiäisenä happamatonta matsaleipää, koska lähtivät aikoinaan Egyptistä niin kiireellä, etteivät ehtineet kohottaa leipätaikinaa. Itäisessä ja etenkin ortodoksissa perinteessä pääsiäiseen kuuluu rahkasta valmistettu pasha. Se tehtiin paaston aikana talteen kerätystä maidosta. Pasha on voitu viedä siunattavaksi kirkkoon, lisäksi se on voitu koristella kristillisellä symboliikalla.

8. Lammas Pääsiäisen ruokapöytään kuuluu perinteisesti myös lammas. Lammasta syödään Jeesuksen ja opetuslapsien viimeisen aterian muistoksi: perimätiedon mukaan he söivät lammasta – juutalaisten pääsiäisperinteisiin kuuluu lampaan syöminen Egyptin orjuudesta pääsemisen muistoksi. Lammas voi viitata myös Jeesukseen Jumalan karitsana.