Kananmuna: hyvis vai pahis? – suomalainen geeniperimä lisää kolesterolihaittoja

Osalla suomalaisista on sellaiset geenit, että kananmunan kolesteroli imeytyy normaalia tehokkaammin verenkiertoon. Suomalaisille suositellaankin virallisesti vain kahden tai kolmen munan syömistä viikossa. Ravintosuositukset mietityttävät kananmunan ystäviä.

terveys
Mies valmistaa munakasta keittiössä.
Yle

Espoolaisessa omakotitalossa tirisee voi pannussa. Pian päälle solahtaa kokeneen kotikokin käsistä rikotut kananmunat, mausteet, päälle tomaatit, juustoraasteet ja rucolat, ja sitten omeletti käy vielä uunissa ennen tarjoilua.

Kanamunafaniperheessä jokainen popsii keskimäärin munan päivässä: kerran kuussa ostetaan suoraan tuottajalta viisi kolmenkymmenen munan kennoa.

– Meille itsellemme jää niistä kolme ja ne riittävät noin kuukaudeksi. Eli yhdeksänkymmentä munaa menee kuukaudessa, kertoo perheen kokki, Kim Holström.

Munakkaita tehdään isollekin porukalle, esimerkiksi brunsseille. Munia käytetään myös leivoinnaisiin. Kim Hölström laskee, että jokainen perheenjäsen syö keskimäärin ehkä yhden munan päivässä.

Viralliset kananmunasyöntisuositukset: 2–3 munaa viikossa

Holströmeillä kanammunia syödään kuitenkin rutkasti enemmän kuin virallisesti suositellaan: ravitsemussuositusten mukaan munia saisi syödä vain kahdesta kolmeen viikossa.

Suomalaiset söivät muutama vuosi sitten kolmesta neljään munaan viikossa, mutta kuntoilijoiden, karppaajien ja lähiruuan ystävien munainnostus on alkanut vasta viime vuosina, eikä munavillitys näy vielä tilastoissa. Pääsiäisen aikaan kananmunan syöminen kaksinkertaistuu.

Välillä kuluttajan on vaikea tietää, mikä on oikein, mikä väärin.

Eija Holmström

Munafanit ovat pohtineet sosiaalisessa mediassa sitä miksi kananmunansyöntirajoitukset ovat niin tiukat. Myös Holmströmeillä asia mietityttää.

Seija Holmström kertoo, että hän syö kananmunia niiden terveellisyyden vuoksi: munissa on paljon proteiinia ja aminohappoja. Kolesteroliarvot ovat pysyneet kurissa, vaikka munia tulee paljon popsittua. Vaikka voikin maistuu, punaista lihaa ja juustoja Seija Holmström ei syö paljon.

– Välillä kuluttajana vaikea tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin, kun siitä tulee niin ristiriitaista tietoa. Mutta jos ei luota liikaa mihinkään informaatioon ja tasapainottelee näiden asioiden kanssa ja kun tarkkailee omaa hyvinvointiaan, niin lopputulos on varmaan ihan hyvä, sanoo Eija Holmström.

 

 

Osalla suomalaisista geeniperimä lisää kolesterolin imeytymistä

Vaikka ravinnosta saatava kolesteroli vaikuttaa vähän veren kolesterolipitoisuuteen, niin suomalaisten geeniperimässä on eräs erityispiirre, jonka takia ravinnosta saataavaa kolesterolia on kehotettu rajoittamaan: noin 40 prosentilla suomalaisista on sellaiset geenit, joiden ansiosta keltuaisien sisältämä kolesteroli imetyy verenkiertoon normaalia herkemmin.

Esimerkiksi Etelä-Euroopassa vastaanvanlaista geeniperimää on paljon harvemmalla.

– Ihmisillä on geneettisiä eroja miten kolesteroli imetyy. Kolmasosalla suomalaisista on sellainen genotyyppi, jonka takia kolesteroli imeytyy herkästi verenkiertoon.

Etelä-Euroopassa vastaavanlainen geeniperimä on harvemmilla

–Tästä vahvempi genotyypin muoto on lisäksi kuudella prosentilla, jolla kolesterolin imeytyminen ravinnosta on paljon normaalia tehokkaampaa.

– Kun ravintosuosituksia tehdään, niin niissä täytyy ajatella väestöä kokonaisuutena eli myös niitä, joiden tilanne on huonompi kolesterolin imeytymisen kannalta. Sen takia suosituksena on ollut muutama muna viikossa, kertoo sisätautien ja geriatrian erikoisääläri, Oulun ja Helsingin yliopistossa työskentelevä professori Timo Strandberg.

– Eriyisesti diabeetikoilla ollaan oltu varovaisempia kananmunan syömisen suhteen. Tietysti myös sellaiset henkilöt, joiden veren kolesterolitaso pyrkii nousemaan, niin todennäkoisesti sellaiset henkilöt ovat herkempiä kolesterolin vaikutuksille.

Kananmuna on kokonaisuus: siinä on myös hyvää proteiinia ja aminohappoja

Kananmunan ja esimerkiksi katkarapujen sisältämä kolesteroli on kuitenkin Strandbergin mukaan vähemmän haitallista kuin kovien rasvojen.

– Kaiken kaikkiaan ravinnon kolesterolilla on selvästi pienempi merkitys kuin tyydytteneillä, kovilla rasvoilla. Ne ovat se isompi ongelma valtimotautien kannalta ravinnossa. Ja Suomessa saadaan ruokavaliosta turhan paljon tyydyttynyttä rasvaa.

Kolesterolilla on selvästi pienempi merkitys kuin kovilla rasvoilla

Timo Strandberg

Stranberg itse syö kananmunan yleensä keitettynä ja viipaloituna leivän päällä. Hän ei lisää munaan suolaa, eikä paista sitä pannulla voissa.

Jos pitäisi valita voinappi tai kananmuna, kumpi olisi terveellisempää?

– Tietysti riippuu voinapin koosta, mutta ennemmin valitsisin kananmunan kuin voinapin.

– Kolesteroli on oma rasvansa ja kananmunan rasvamäärästä tyydyttynyttä rasvaa on ehkä vaan kolmannes. Mutta kanamunahan on kokonaisuus ja siinä on hyvälaatuista proteiinia eli valkuaista, vitamiineja ja kivennäisaineita, joten kokonaispakettina se on varsin hyvä.

– Ja jos rasvaa haluaa välttää, niin sitten voi syödä pelkän valkuaisen, jos hauaa syödä pelkän proteiinin.

Mies laittaa kananmunia lasiseen kulhoon keittiössä.
Yle

Voisiko kotioloissa testata kolesterolin imeytymistä?

Kolesterolin imeytymistehokkuuteen vaikuttava geeniyhdistelmä on selvitettävissä, mutta terveyskeskuksesta on Strandbergin mukaan turha pyytää selvitystä.

– Geeniperimä on määriteltävissä laboratorissa, mutta kyseessä se on geenimerkki, eikä niiden määritteleminen kuulu tutkimusrutiineihin.

Jos oma geeniperimä ei ole selvillä, voisiko tehdä testin: voisiko syödä paljon kananamunaa ja käydä mittauttamassa sitten kolesteroliarvonsa saadaksen selville, ovatko arvot nousseet. Kolesteroliarvot voivat nousta muutamassa viikossa.

Ihmisethän voivat tehdä mitä haluavat

Timo Strandberg

– No miksei, mutta omissa kokeiluissa voivat vaikuttaa aika monet asiat, eli jos elintavat muuttuvat muutenkin, niin kokeluista syntyy sitten näitä juttuja, joita voi lukea tiedotustusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, miten tehtiin sitä ja tätä, ja sitten sen jälkeen tapahtui sitä sun tätä.

Kolesteroliarvoja kun nostavat monet muutkin asiat, kuten tyydyttyneet rasvat. Jos testaaja vaikkapa vähentää voin tai punaisen lihan käyttöä samaan aikaan, kolesteroliarvot voivat laskea sen vuoksi.

– Kaikki tällaiset jutut, joita ihmiset kertoilevat, niin niissä on aika monta mahdollista muuttujaa välissä.

Jos söisi vain kananmunaa eikä lisäisi muuta kovaa rasvaa vaan pelkästään kananmunia, niin saisiko siitä puhtaamman tuloksen?

– No ihmisethän voivat tehdä mitä haluavat, vastaa lääkäri, vaikkei tietenkään suosittele kananmunakuuria.

– Jos sitten syö monta munaa päivässä ja mittaa kolesterarvot alkuun ja mittaa uudelleen muutaman viikon päästä, ja kolesteroliarvot eivät ole muuttuneet, niin ehkä se kertoo siitä, että kolesteroli ei juuri tällä henkilöllä erityisen hyvin imeydy, hän kuitenkin toteaa.

– Itse uskon ainakin näissä rasva-asioissa tutkimuksiin, jotka on tehty todella kontrolloiduissa olosuhteissa.