Opettajat epävarmoja sosiaalisen median pelisäännöistä

Tabletit ja älypuhelimet ovat jo koulujen arkea. Pelisäännöt ja ohjeet niiden käytöstä ovat kuitenkin kirjavia, ja kuntien väliset erot suuria. Opettajat ovat usein epävarmoja, mitä netissä saa julkaista ja mitkä ovat omat ja oppilaan oikeudet.

media
Poika hiplaa kännykkää oppitunnin aikana. Kännykkä on hieman pulpetin pöydän alla.
Yle

Sosiaalinen media ja erilaiset pilvipalvelut ovat yhä kiinteämpi osa koulupäivää. Älypuhelin tai tabletti, tai molemmat, ovat oppilaan ulottuvilla sekä välitunnilla että oppitunnilla.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä kiihdyttävät sekä ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi että ensi vuonna voimaan tulevat uudet opetussuunnitelmat.

Missä ohjeet, missä säännöt?

Opetushallitus on koonnut taulukon sosiaalisen median käyttöehdoista vajaat pari vuotta sitten. Käytännössä se on kuitenkin jo vanhentunut. Älypuhelimiin on ilmestynyt uusia, nuorten suosimia palveluja ja entistenkin käyttöehdot ovat muuttuneet. Kokonaisuus on monimutkainen.

– Se edellyttää opettajalta, että hän hallitsee sekä henkilötietolakia että tekijänoikeuslainsäädäntöä. Näkisin, että opettajille tarvittaisiin selkeä tietopaketti ja ohjeistus, sanoo Jyväskylän yliopiston lakimies Sanna Anttilainen.

Oulainen yrittäjä ja sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä on myös huomannut, että monissa kouluissa on epäselvyyttä tekijänoikeuksista ja henkilötietojen kirjaamisesta. Hänen mielestään turvallisinta olisi käyttää sellaisia palveluja ja palvelimia, jotka ovat Suomessa tai muualla EU:n alueella. Amerikkalaiset sosiaalisen median palvelut voivat olla ongelmallisia, varsinkin alaikäisten lasten osalta.

– Yhdysvaltalaisten verkkopalvelujen käyttö perustuu Safe Harbour -järjestelmään, joka on USA:n ja EU:n välinen sopimus. Sen luotettavuus on kyseenalainen. Tietosuojavaltuutettukin on ottanut tähän kantaa, Pönka sanoo.

Pönkä myös kehottaa kouluja laatimaan pelisäännöt älypuhelimien ja sosiaalisen median käytöstä. Se on hänen mielestään paras tapa ehkäistä nettikiusaamista, joka hänen mukaansa on se, joka yleensä herättää koulun.

Koulutusta opettajille ja oppilaille

Espoolaisessa Olarin koulussa jaettiin lukiolaisille tabletit pari vuotta sitten. Samalla oppilaille räätälöitiin Digikansalaisen perustaidot -niminen kurssi.

– Silloin ajateltiin, että kurssi pitää olla, jotta koululaiset perehtyvät ohjelmiin, digitaaliseen jalanjälkeen ja tietoturvaan, sanoo koulun lehtori Juha-Pekka Lehtonen.

Olarissa suunnitellaan jo samaa kurssia yläkoululaisille.

Opettajat itsekin toivovat lisää koulutusta. Opetusalan Ammattijärjestössä on huomattu opettajien täydennyskoulutustarve. Erityisasiantuntija Olavi Arra muistuttaa viime syksynä julkaistusta Sanoma Pron tutkimuksesta, jonka mukaan hieman yli puolet opettajista kokee, että heillä ei ole edellytyksiä opettaa tietotekniikkaa ensi vuonna tulevan opetussuunnitelman mukaisesti.

Arra pitää kuitenkin hyvänä, että Suomessa koulut käyttävät myös avoimia verkkoja.

– Joissakin maissa on valittu se, että koulun koneilla ollaan suljetussa ympäristössä ja käytetään suljettuja verkkoja, mutta se ei ole Suomen tie.

Arra uskoo, että myös sähköinen ylioppilaskirjoitus vauhdittaa opetuksen digitalisoitumista. Tällä hetkellä Suomi on alle eurooppalaisen keskiarvon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä.