1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Ammattimuusikoilla vilkastuvat soittaessa samat geenit kuin linnuilla laulaessa

Soittaessa tai tuttua musiikkia kuunnellessa aktivoituvat myös muistiin ja oppimiseen vaikuttavat geenit. Aivoja rappeuttavien geenien toiminta puolestaan hiljenee.

tiede
Elina Mustonen soittaa sembaloa.
Yle

Cembalisti Elina Mustonen oli yksi niistä paristakymmenestä Tapiola Sinfonietan ja Sibelius-Akatemian muusikosta, jotka osallistuivat Helsingin yliopiston musikaalisuuden biologisen taustan tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kaksi tuntia kestävä konsertti vaikuttaa muusikoiden geenien toimintaan.

Kävi ilmi, että ammattimuusikoilla aktivoituvat soittaessa samat geenit kuin linnuilla laulaessa. Tämä ajatus ihastuttaa ammattimuusikkoa.

– Linnuthan ovat aina olleet muusikoille, säveltäjille ja esiintyville taiteilijoille sellainen suuri inspiraation lähde - linnun laulua on aina matkittu. Ja jos tämmöinen yhteys löytyy, niin se koskettaa kyllä syvältä, sanoo Elina Mustonen.

Linnunlaulun geenien aktivoituminen musiikkia soittaessa oli myös tutkimuksen vastuullisen johtajan, lääketieteellisen genetiikan dosentin Irma Järvelän mielestä kiinnostava löydös.

Linnuthan ovat aina olleet muusikoille, säveltäjille ja esiintyville taiteilijoille suuri inspiraation lähde

Elina Mustonen

– Tämä puhuu sen puolesta, että musiikki on ääntä, jonka käyttö on säilynyt evoluutiossa hyvin pitkään. Pidempään kuin esimerkiksi kielenkäyttömme tai kielen oppiminen. Tämmöinen kehityshistoriallinen tausta tässä tuli esille.

Myös musiikin kuuntelu hyödyllistä

Ammattimuusikoiden soittamisen lisäksi tutkittiin musiikin kuuntelun vaikutusta. Lähes viidellekymmenelle suomalaiselle soitettiin levyltä Mozartin viulukonsertto No. 3, G-duuri, K.216. Testattavat antoivat verinäytteensä ennen ja jälkeen kuuntelun.

Kuten ammattimuusikoilla soittaessa, harjaantuneilla klassisen musiikin kuuntelijoilla aktivoituivat niin ikään geenit, jotka vaikuttavat lintujen laulamiseen. Lisäksi molemmissa tutkimuksissa sellaiset geenit, jotka vaikuttavat oppimiseen ja muistiin nousivat esiin. Sen sijaan aivojen rappeutumiseen ja immuunipuolustukseen vaikuttavien geenien toiminta vaimentui.

– Tutkimuksen hyödyksi voisi siis ajatella, että näiden geenien hiljentyminen toimisi suojaavana mekanismina aivoja rappeuttavissa sairauksissa, Järvelä kuvailee.

Tutun mielimusiikin kuunteleminen kannattaa

Geenivaikutukset tulivat esiin siis ammattimuusikoilla ja henkilöillä, jotka olivat harjaantuneita klassisen musiikin kuuntelijoita. Järvelän mukaan tämä viittaisi siihen, että musiikki, jota ihminen on tottunut kuuntelemaan, vaikuttaa hyödyllisesti.

Geenien hiljentyminen toimisi suojaavana mekanismina aivoja rappeuttavissa sairauksissa

Irma Järvelä

Siis muukin musiikki kuin klassinen musiikki, vaikka se nyt valittiinkin tässä tutkimuksessa kuunneltavaksi.

– On selvää, että tutkimuksia täytyy tehdä myös esimerkiksi jazz-musiikin tai kansanmusiikin kuuntelusta. Ajattelen, että vaikutukset tulevat olemaan samoja kuin tässä. Mutta varmasti voi olla myös eri vaikutuksia, Järvelä pohtii.

Järvelän mukaan tämäkin tutkimus vahvistaa ajatusta, että varhaiset kuuntelutottumukset ovat tärkeitä. Ja se musiikki, mihin lapsena on tottunut, kantaa läpi koko elämän.

Helsingin yliopiston tutkimukset ilmestyivät PeerJ-verkkolehdessä ja Scientific Reports- lehdessä. Seuraavaksi tutkimusryhmässä selvitetään, voimistuvatko musiikin hyödylliset vaikutukset sitä enemmän, mitä pidempään musiikkia kuuntelee. Tuloksia on luvassa ensi vuoden puolella.

Lue seuraavaksi