1. yle.fi
  2. Uutiset

Trulleja ja valakioita – pääsiäisperinteet sekoittuvat Etelä-Pohjanmaalla

Perinteet siivittävät eteläpohjalaisten pääsiäislauantain viettoa. Trullit eli pikkunoidat lähtevät aamulla suklaan toivossa virpomaan. Illalla noitia taas karkotetaan polttamalla toinen toistaan isompia pääsiäiskokkoja eli ”valakioota”. Aikojen saatossa pahimmista perinteistä, kuten lasten piiskaamisesta, on päästy eroon. Nykyperinteet ovat sekoitus läntisiä ja itäisiä tapoja ja uskomuksia.

Kotimaan uutiset
Pääsiäistrulleja.
Sisarukset Emma ja Ellen Tenkula riemastuttivat virpomisreissullaan talon väkeä pääsiäislaululla.Päivi Rautanen / Yle

Kun muualla Suomessa lapset kävivät virpomassa jo palmusunnuntaina, pohjalaislapsilla tämä ilo on edessä vasta pääsiäislauantaina eli lankalauantaina. Murteita tutkinut ja perinteistä kiinnostunut Salme Henell Alavudelta muistuttaa, että kyse on läntisen kulttuurin ja itäisen ortodoksikulttuurin sekoittumisesta. Pääsiäisperinteet ovat sekoittuneet koko maassa, ei pelkästään vain Etelä-Pohjanmaalla.

– Jotkut ortodoksit eivät ole mielissään siitä, että noidat tulevat virpomaan, sillä alun perin virpomisella on haluttu toivottaa siunausta ja hyvää onnea tulevalle vuodelle. Se ei oikein sovi, että tämä kaikki tapahtuu noidan asussa, mutta kyllähän monet muutkin perinteet sekoittuvat, ja jotainhan Pohjanmaan nykytrullienkin on tehtävä karkkiensa eteen, Salme Henell pohtii.

Noidaksi pukeutuminen on läntisen kulttuurin peruja.

– Noidat tekivät pahojaan kiertelemällä muun muassa navetoissa. He leikkasivat villaa lampaista ja saattoivat jopa ottaa nahanpalankin eläimestä. Näin he uskoivat tuovansa vahinkoa talon karjaonnelle. Samaan aikaan trullit uskoivat kaiken koituvan heidän omaksi onnekseen, Salme Henell selvittää.

Virpominen uudehko perinne Etelä-Pohjanmaalla

Virpomiskulttuurien sekoittuminen on tapahtunut vain muutama vuosikymmen sitten. Vuonna 1942 Jalasjärvellä syntynyt Salme Henell kertoo, että hänen lapsuudessaan lapset eivät vielä lähteneet Etelä-Pohjanmaalla virpomaan.

– Virpominen on alkanut täällä eri paikoissa hieman eri aikoihin, mutta ehkä yleisesti vasta 1970-luvulla.

– Virpominen tuli Pohjanmaalle siirtokarjalaisten mukana niin kuin monet muutkin perinteet esimerkiksi ruokakulttuuriin, Salme Henell arvelee.

Kokolle vai valakialle?

Kun pohjalaislapset ovat virponeet vatsansa täyteen suklaata, lähtevät perheet illalla pääsiäiskokoille tai pääsiäisvalakioille. Kumpi on oikea sana, siitä käydään Etelä-Pohjanmaalla vääntöä joka pääsiäinen.

Murresanakirja
Etelä-Pohjanmaalla kiistellään joka vuosi siitä, palavatko lankalauantaina kokot vai valakiat.Päivi Rautanen/Yle

– Kyllä se on ehdottomasti pääsiääsvalakia. Kokko-sanaa käytetään muualla kuin Pohjanmaalla, varsinkin juhannuksena poltetaan kokkoja, Salme Henell toteaa. Hän on koonnut muun muassa Oottako träillä -murresanakirjan. Teos keskittyy etenkin Jalasjärven ja sen lähialueen murteeseen.

Oli puhe sitten kokoista tai valakioista, niitä poltetaan pääsiäisenä lähinnä vain Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

– Satakunnassa on paljon samoja perinteitä kuin Pohjanmaalla, mutta ei siellä pääsiääsvalakioota poltettu, Salme Henell muistelee Satakunnan työvuosiaan.

Pohjalaisen ilmiön ainutlaatuisuutta selittää osaltaan se, että muualta päin Suomea Pohjanmaalle sukuloimaan saapuvat vieraat kansoittavat pääsiäiskokkoja. Isoille, yleensä kyläyhdistysten kokoamille valakioille voi saapua katselijoita satojen kilometrien päästä naapurimaakunnista.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy on kerännyt sivuilleen listan maakunnan isoista pääsiäiskokoista. Listan mukaan eniten kokkoja poltetaan Ilmajoella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella.

Lapsista pahat pois piiskaamalla

Vaikka pääsiäisen vietto on perinteitä täynnä, ovat tavat ja tottumukset vuosisatojen aikana käyneet onneksi inhimillisemmiksi. Monet perinteitä tallentavat tahot kertovat, että ennen muinoin lapset on pitkänäperjantaina piiskattu Kristuksen kärsimysten muistoksi. Toinen syy piiskaamiselle oli pahojen henkien karkotus lapsista.

Ilmeisesti lapsia on piiskattu pitkänäperjantaina eri puolilla Suomea, mutta tästä eriskummallisesta ja julmasta pääsiäistavasta löytyy keräilymerkintä Vähästäkyröstä Pohjanmaalta vuodelta 1935 (Suomen Kirjallisuuden Seura, HAKS 5165.1935):

”Pitkänäperjantaina ei kukaan saanut liikkua missään paitsi kirkossa. Toiset fyrrykyrölääseet (vähäkyröläiset) tapasivat aamulla aikaisin piiskata kaikki lapsensa.”

Lue seuraavaksi