Lääketutkimukset vähenevät – Potilaat kärsivät eniten

Sairaaloissa tehtävät lääketutkimukset ovat vähentyneet huomattavasti Suomessa. Kun parhaimmillaan tutkimuksia oli menossa lähes 600, niin nyt on tultu liki puoleen tästä. Lääketehtaat ovat siirtäneet massatutkimuksensa halvempiin maihin Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Lääkärit pelkäävät hoidon tason laskevan, kun Suomi ei enää ole uusimpien lääkkeiden käytössä ensimmäisten joukossa.

tiede
Tippa.
Hoidon tason pelätään laskevan, jos tutkimukset vähenevät.Kalevi Rytkölä / Yle

Lääketutkimukset ovat vähentyneet muutamassa vuodessa (siirryt toiseen palveluun)reippaasti. Vuonna 2008 sairaaloissa oli meneillään lähes 600 tutkimusta, mutta viime vuonna jäätiin pariin sataan.

Syitä on monia, sillä kansainvälinen lääkekehitys etsii koko ajan halvempia tapoja luoda uusia lääkkeitä. Vain harva lääkeaihio pääsee markkinoille ja vain ani harva on voitollinen. Isot lääkeyhtiöt ovat siirtäneet massatutkimukset pois Suomesta halvempiin maihin, kuten Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

– Osa lääketutkimuksista, erityisesti ne, jotka vaativat suuria ihmismääriä, ovat siirtyneet Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan. Tämä on osasyy siihen, miksi ne ovat myös Suomesta vähentyneet, toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio.

HYKSin Syöpäkeskuksen johtaja ylilääkäri Petri Bono pitää trendiä huolestuttavana, sillä näin menetetään etulyöntiasema uusien hoitomuotojen käyttöönotossa.

– Syitä on monia. Yksi on rahoitus, tutkimuksen rahoitus. Tämmöinen yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt viime vuosina jatkuvasti, miettii Bono.

Saman huolen ovat jakaneet monet muutkin lääkärit, muun muassa Lääkärilehden numeroissa.

Tehdyt tutkimukset vaativampia

Sairaaloiden joskus hitaat lupakäytännöt haittaavat tutkimuksen saamista. Hyksissäkin tutkimusten määrä on vähentynyt, mutta niiden tuoma euromäärä on pysynyt samana. Hyödyksi lasketaan 10–15 miljoonaa euroa vuosittain.

Lääketutkimukset auttaa ylläpitämään korkeatasoisia hoitotuloksia ja sitä kautta saadaan myös uusimmat hoidot myös suomalaisille potilaille.

ylilääkäri Petri Bono, HYKSin Syöpäkeskus

Syöpäklinikalla on parhaillaan 150 tutkimuslupaa, ja menossa on noin 50 tutkimusta, joihin potilaita kutsutaan.

– Lääketutkimukset auttavat ylläpitämään korkeatasoisia hoitotuloksia. Sitä kautta saadaan uusimmat hoidot myös suomalaisille potilaille, toteaa ylilääkäri Petri Bono.

Loppujen lopuksi eniten kärsii potilas, jos tutkimukset loppuvat.

Yksi tällainen apua saava on kirkkonummelainen Alice Wainikainen, joka sairastui viime kesänä vaikeaan syöpään. Solumyrkyt tuhosivat kasvaimen, mutta etäpesäkkeitä ei voida enää hoitaa sytostaateilla. Nyt Wainikainen on mukana uuden lääkkeen tutkimusryhmässä ja ehkä saa apua ärhäkkään piensolusyöpään.

– Silloin kun viime kesänä sairastuin, niin luulin että en elä, että joulu ei edes tule, miettii lääkkeen antaman mahdollisuuden saanut Alice Wainikainen.

Suomalaisella lääkekehityksellä mahdollisuuksia

Suomalaisia lääketoimijoita edustavan Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio sanoo tutkimusten hivenen lisääntyneen alkuvuodesta. Suomessa tehdään edelleen syöpä- ja neurologisten lääkkeiden vaativaa huippuosaamista edellyttäviä tutkimuksia.

– Laatu korvaa määrän, arvelee Merikallio.

Vuosituhannen alussa Sitra rahoitti suomalaisia lääkekehitysyhtiöitä, mutta luopui sitten, koska odotti tuloksia liian nopeasti. Nyt osa noista yhtiöstä on tuottanut miljardi euroa, joten toimitusjohtaja Merikallio pitää Sitran toimintaa hieman hätiköitynä.

– Jos ei tänä päivänä tutkita, niin ei se hoito tulevaisuudessa kehity. Toisaalta jos koko sairaala-terveydenhuolto-organisaatio ei pääse kehittymään, väestön ikääntymiseen ja taloudellisiin paineisiin ei pystytä vastaamaan, ellei tule parempia ja tehokkaampia hoitomenetelmiä.